sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Pariisin tekoälyn huippukokous (AI Action Summit) kokosi yhteen maailman johtavat asiantuntijat, päättäjät ja yritysjohtajat keskustelemaan tekoälyn tulevaisuudesta. Kokouksessa keskusteltiin muun muassa Euroopan omavaraisuuden lisäämisestä tekoälykehityksessä, tekoälyn potentiaalista kestävän talouskasvun vauhdittajana, sääntelyn keventämistarpeista sekä teknologisen kehityksen seuraavista vaiheista ja siihen tarvittavasta osaamisesta.
Tapahtumaa kehystivät uutiset Stargate-projektista, joka on satojen miljardien dollarien jätti-investointi tekoälyyn Yhdysvalloissa. Samoin tieto Kiinan DeepSeek-R1:stä ehti sekoittaa kansainväliset osakemarkkinat. Huippukokouksen yhteydessä myös EU nosti panoksiaan, kun Ursula von der Leyen julkisti Invest AI -aloitteen, jonka tarkoituksena on saada liikkeelle 200 miljardin euron investoinnit tekoälyn kehittämiseen tulevina vuosina.
Pariisin huippukokouksen ympärillä järjestettiin lukuisia sivutapahtumia. Sitra järjesti tapahtuman aikana yhteistyössä Suomen Pariisin suurlähetystön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä Project Libertyn kanssa keskustelutilaisuuden tekoälykehityksen seuraavista askelista.
Seuraavat neljä teemaa herättivät paljon keskustelua asiantuntijoiden keskuudessa ympäri Pariisia. Suomella on paljon voitettavaa tekoälykentällä, mutta aikaa ei ole tuhlattavaksi.
1. Kuinka taklata riippuvuutemme muualla kehitetystä tekoälystä?
Euroopan riippuvuus muualla kehitetystä tekoälystä nousi yhdeksi suureksi teemaksi huippukokouksessa. Tällä hetkellä eurooppalaiset yritykset ovat tekoälyä kehittäessään vahvasti sidoksissa amerikkalaisiin kielimalleihin, jotka usein sijaitsevat tekoäly-yhtiöiden suljetuilla palvelimilla. Tämä rajoittaa yritysten mahdollisuuksia tutkia ja muokata käyttämiään malleja tai rakentaa niiden pohjalta omia työkalujaan.
Tammikuussa EU julkisti vastauksen tähän haasteeseen. Open EuroLLM on 54 miljoonan euron projekti, jossa Euroopan merkittävimmät tekoäly-yritykset ja tutkimuslaitokset yhdistävät voimansa kehittääkseen seuraavan sukupolven avoimen lähdekoodin kielimalleja. Hankkeen 20 jäsenestä peräti viidesosa on suomalaisia. Tarkoituksena on luoda niin kutsuttu pohjamalli, jonka päälle eurooppalaiset yritykset ja muut toimijat voivat vapaasti itse kehittää tuotteita ja palveluita. Tavoitteena on lisäksi tukea julkisen sektorin tekoälykehitystä.
Vertailukohtaa voi hakea suomalaislähtöisestä avoimen lähdekoodin Linux-käyttöjärjestelmästä, jonka pohjalta on rakennettu muun muassa Android.
Myös eurooppalaisen tekoälykehityksen lähtökohta voisi olla eurooppalaisia arvoja ja kieliä tukeva avoin pohjamalli. Jotta tämä visio saadaan toteutettua, on julkisen sektorin tuettava kehitystä esimerkiksi suosimalla hankinnoissaan sellaisia tuotteita, jotka hyödyntävät avoimia, Euroopassa kehitettyjä kielimalleja.
2. Miten tekoäly saadaan tuottamaan aitoa kilpailuetua yrityksille?
Kielimallit ovat yksi tekoälykehityksen peruspilareista, mutta aito kilpailuetu syntyy vasta kun tekoäly otetaan käyttöön osana liiketoimintaa. Euroopassa tulisikin nyt kiivaasti miettiä, miten meidän kannattaa strategisesti suunnata juuri julkistetut miljardiluokan investoinnit. Suuret kielimallit ja niiden päälle rakennetut tekoälyassistentit, kuten Chat GPT, mullistavat toki tietotyötä, mutta eivät lopulta luo ainutlaatuista kilpailuetua yrityksille. Todellinen hyöty tekoälystä saadaan irti toimialakohtaisilla sovelluksilla, kun tekoäly integroidaan osaksi ydinliiketoimintaa tuotteisiin ja palveluihin.
Suomi voi toimia toimialakohtaisen tekoälykehityksen suunnannäyttäjänä, mutta aikaa ei ole hukattavana. Nokialla ja Koneella on jo hyviä näyttöjä tekoälyn käyttöönotosta eri osissa liiketoimintaansa ja arvoketjujaan. Kuitenkin liian usein kehitys jää pelkiksi kokeiluiksi eikä hyöty pääse riittävän nopeasti leviämään. Säästämällä tai liian anteliaita osinkoja jakamalla elintärkeitä satsauksia ei saada tehdyksi.
3. Katse tulevaisuuteen, mikä on seuraava teknologinen murros?
Vaikka suurin huomio teknologioiden kehityksessä onkin juuri nyt tekoälyssä, tulisi katseen olla vahvasti horisontissa. Tekoäly on vain yksi pysähdys vauhdilla liikkuvassa teknologiakehityksessä ja teknologiset murrokset eli disruptiot tulevat vain kiihtymään lähivuosina. Erityisesti teknologioiden väliset riippuvuussuhteet tulisikin ottaa entistä paremmin huomioon myös EU:n poliittisissa linjauksissa. Lisäksi Euroopan talouden toimintavarmuuden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi tekoälyn, puolijohteiden, 6G:n, kyberturvallisuuden, kvanttiteknologian ja suurteholaskennan kaltaisia keskeisiä teknologioita tulisi kehittää Euroopassa entistä strategisemmin niiden riippuvuussuhteet huomioon ottaen.
Tähän tarvitaan osaamisen ja ymmärryksen kasvattamista kaikkialla yhteiskunnassamme.
+1 Sääntelyä tulee sujuvoittaa tinkimättä arvoista ja suojakaiteista
Huippukokouksessa kuultiin useita puheenvuoroja Euroopan poliittisilta johtajilta, jotka korostivat tarvetta hillitä intoa säännellä teknologisia innovaatioita.
Tavoite sääntely-ympäristön kehittämisestä selkeämmäksi ja ennakoitavammaksi on toki tervetullut. Esimerkiksi päällekkäisten raportointivelvoitteiden poistaminen ja sisämarkkinoiden edistäminen harmonisoimalla jäsenvaltioiden välisiä eriäviä käytänteitä on järkevää.
Samanaikaisesti monissa yritysten puheenvuoroissa korostui arvostus yhteisiä tekoälyn turvallisuuteen ja vastuullisuuteen liittyviä standardeja kohtaan, jotka osaltaan vahvistavat investoinneille ja kehitystoiminnalle tärkeää oikeusvarmuutta. Purkuvimma voi viedä mennessään, jolloin on tärkeä muistaa, että tekoälyn kanssa emme voi toistaa samaa, kuin 2000-luvun alussa somealustojen kanssa. Samaan aikaan on myös syytä muistaa, että tekoäly voi myös toimia apurina sääntelyn noudattamisen sujuvoittamisessa osana niin sanottuja sääntelyteknologioita.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.