Monialaista ongelmanratkaisua vahvistettava hallinnossa

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja kansanvaltaisen oikeusvaltion vankka pohja ja menestyksen perusta ovat laaja luottamus ja osallisuus. Julkisen hallinnon kehittämisen tärkeimpiä tehtäviä onkin kansalaisten aitoon osallistumiseen ja osallisuuden kokemuksiin perustuvan valtiollisen päätöksenteon ja julkisen hallinnon ylläpitäminen sekä luottamuksen rakentaminen.

Luottamuksen ja osallisuuden yhteiskunnalla on tutkimusten mukaan laaja vaikutus taloudelliseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä uudistumiskyvykkyyteen.

Sitra on tulevaisuustyössään julkaissut kaksi toisiinsa liittyvää keskustelualoitetta. Helmikuussa 2018 julkaistiin demokratian ja poliittisten puolueiden sekä eduskunnan toimintaa koskeva Kansanvallan peruskorjaus (Liisa Hyssälä – Jouni Backman: Kansanvallan peruskorjaus, Sitran työpaperi 2018). Viime viikolla Sitra julkaisi keskustelualoitteen valtioneuvoston toiminnan ja hallituksen strategisen johtamisen kehittämisestä (Ilmiömäinen julkinen hallinto, Sitran työpaperi 2018). Molemmat ovat huomattavia ja yhdessä luettavia puheenvuoroja.

Valtioneuvoston oikeuskanslerin näkökulmana tässä keskustelussa on kansanvaltaisen oikeusvaltion ja hyvän hallinnon turvaaminen. Olen valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomuksessa eduskunnalle ja sen lähetekeskustelussa eduskunnan täysistunnossa esittänyt lain laadun näkökulmasta osin samoja kysymyksiä.

Suomalaiselle päätöksenteolle ja lainvalmistelulle hankalinta on monialaisten, hyvin erilaista tietoa ja useita näkökulmia sisältävien reformien toteuttaminen ja eri näkökulmien yhdistäminen käytännön hallinnossa. Monitieteinen ja monia näkökulmia yhdistävä päätöksenteko onkin hyvin vaikeaa.

Uudet viestinnän kanavat ja varsinkin sosiaalinen media mahdollistavat laajalti tiedon jakamisen ja vuorovaikutuksen. Ne voivat myös kannustaa kuuntelemattomuuteen ja tarpeettomaan kärjistämiseen.

”Puutteellisen tai huonosti ajoitetun politiikan ja lain sekä osallisuuden vajeen vaikutukset näkyvät nopeasti.”

Kansainvälistyminen ja digitaalisen yhteiskunnan ja talouden vaikutukset kiirehtivät osaltaan yhteisen ongelmanratkaisukykymme vahvistamista. Erilaisten ongelmien sekä vanhentuneen toiminnan tai lainsäädännön vaikutukset sekä tehottomuudet näkyvät arjessa aikaisempaa nopeammin. Myöskin epävarmuus työstä ja toimeentulosta sekä muut epävarmuudet ilmenevät nopeammin ja voimakkaammin. Tämä luo helposti huolia ja turvattomuutta tai niiden kokemusta.

Hallinnon huolehdittava valistuneen julkisen keskustelun edellytyksistä

Pohjoismaissa päätämme porukalla ja teemme yhdessä. Ihanteina meillä on aikaansaavuus ja tiedon ja tutkimuksen hyödyntämiseen pohjautuva julkinen keskustelu. Norjan perustuslain 100 pykälä kiteyttää Suomessakin julkisuusperiaatteeseen liittyvän ideaalin: hallinnon ja virkavalmistelun tehtäviin kuuluu huolehtia myös avoimen ja valistuneen julkisen keskustelun edellytyksistä.

Osallisuuden tunteessa on havaittavissa heikkenemistä vaikka aineellisen hyvinvoinnin mittareilla ja onnellisuusmittareilla asiat ovat meillä tänään eilistä paremmin.

Yhteisyyden kokemuksen tilalle tulee yhä useammin erillisyyden ja osattomuuden kokemuksia. Suomi ei ole syrjässä eurooppalaiselta kehitykseltä, johon Euroopan neuvoston pääsihteeri on vuodelta 2017 antamassaan vuosikertomuksessa viitannut: demokraattisen oikeusvaltion instituutiot ovat useissa maissa heikentyneet. Luottamuksen trendinomainen heikentyminen koskee OECD:n Governments at a Glance (2017) raportin mukaan myös Suomea. Kyse on osin terveestä kriittisyydestä mutta osin myös osallistumisen halujen ja mahdollisuuksien heikentyneestä kohtaamisesta.

Kansalaisten poliittisuus ja halu vaikuttaa eivät ole kadonneet. Sille haetaan uusia osallistuminen muotoja. Osallistumisen ja osallisuuden kokemusten vahvistaminen on näin tulevaisuuden kannalta hyvinkin tärkeää. Kyse on myös perustuslaissa olevan keskeisen perusoikeuden toteuttamisesta uusissa oloissa.

Valtioneuvosto on parlamentaarisessa demokratiassa yhteiskunnan kehittämisen ja lainsäädäntötyön käytännön moottori, kun taas eduskunta – ja sen välityksellä kansalaiset – asettavat poliittisen asialistan. Hallituksen johtamisen ja valtioneuvoston toiminnan kehittäminen onkin tarpeen nähdä osana laajempaa suomalaisen demokratian ja kansanvallan sekä hyvän hallinnon ja niiden mukaisen julkisen keskustelun ylläpitämistä.

Valtioneuvostossa tärkeintä olisi nyt työtapojen uudistaminen siten, että kyky monialaiseen ja useita eri näkökulmia tasapainoisesti yhdistävään ongelmanratkaisuun vahvistuu. Monialainen ongelmanratkaisu olisi pystyttävä viemään myös osaksi yhteiskunnan arkea.

Tässä tarvitaan syvempi toimintatapojen muutos. Muutoksessa valtioneuvoston johtamisen ja valmistelun dialogisuuden vahvistaminen on isossa roolissa. Sitran keskustelualoite on hyvä avaus. Muutos ei voi jäädä vain hallinnon kehittämisen organisaatiorakenteisiin.