Myytti murrettu! Panimoiden mäski on muutakin kuin maantäytettä ja biopolttoainetta

Ruoantuotanto on yksi tärkeimpiä yhteiskuntaa ylläpitävistä tukipilareista, ja tarvitsemme tulevaisuudessa vaihtoehtoisia tapoja tuottaa ruokaa. Monipuolistamalla raaka-aineiden käyttöä olemme vahvempia ja palautumiskykyisempiä erilaisten uhkien ja kriisien sattuessa. Ylikulutusta vastaan voimme käydä niin pienin kuin suurin keinoin.

Idealgrain Oy on tutkinut ja tehnyt käytännön kokeiluja pienpanimoiden mäskillä ruoanvalmistuksessa sekä saanut lupaavia tuloksia ja hyvää palautetta Sitran Fiksu arki -kokeilussa Fazer-lounasravintolassa. Lounaalla tarjoiltiin falafeleja, joita oli terästetty helsinkiläisen Ohrana-panimon kiertomaltaalla eli mäskillä.

Mäski on monipuolinen raaka-aine, jonka ominaisuudet yleisesti ottaen parantavat ruokaa. Mäski sisältää proteiinia ja kuitua, ja siinä on reilusti makua. Ruoan kestävyyttä tarkasteltaessa mäski on nopea ja helppo ratkaisu matkalla kohti kestävää ruoantuotantoa. Mäskin käyttö ei lisää viljeltyä peltopinta-alaa eikä suurenna alkutuotantoa, vaan on todellista kiertotaloutta.

Mäskiä syntyy oluentuotannon sivutuotteena globaalisti vuosittain noin 40 miljoonaa tonnia. Suomalainen kuluttaa olutta vuodessa keskimäärin 77 litraa, josta muodostuu noin 40 kiloa märkää mallasjäännöstä. Kun korvaamme esimerkiksi osan leivän raaka-aineista mäskillä, pystymme tuottamaan reilusti enemmän leipää vuodessa asukasta kohden lisäämättä alkutuotantoa.

Kiertotalous ja ilmastonmuutoksen luoma paine haastaa tällä hetkellä meidät kaikki, niin yrittäjät kuin kuluttajatkin. Vaikka muutos ja uhat ahdistavatkin, voi ahdistus nopeuttaa liikkeelle lähtöä ja saada aikaan hyvää. Syksyllä 2016 perustin yritykseni tavoitteenani hyödyntää mäskiä. Kesällä 2017 sain idean katuruokapyörästä, jonka tarjoamassa ruokavalikoimassa hyötykäytettäisiin panimoiden mäskiä. Sain pyörän liikkeelle ja pyöritin katuruokatoimintaa heinäkuulta syyskuulle missionani mäskin hyötykäytön ymmärryksen levittäminen. Hain samalla mukaan Valtioneuvoston kanslian Kokeilun Paikka -ohjelmaan, jonka tavoitteena oli edistää kiertotaloutta ja uudistaa toimintatapoja sekä kokeilukulttuuria.

Mäski oli minulle tuttu raaka-aine kotiolutharrastuksesta ja ahkeran tutkimisen vuoksi ymmärsin myös sen potentiaalin ja ongelmat. Jokainen menee tietysti omilla vahvuuksillaan – kokkina minulle oli luontaista lähteä liikkeelle ensimmäisenä ruoasta. Tämän jälkeen tartuin muihin aiheisiin kuten logistisiin ongelmiin ja sienten kasvatukseen mäskissä. Kokeilut menivät hyvin ja projekti sai lisää tuulta alleen Sitran Fiksu arki -kilpailussa. Pääsin kymmenen parhaan pienyrityksen joukossa osaksi tänä keväänä käynnissä ollutta kehitysohjelmaa. Ohjelmassa olen kehittänyt ruokatuotteitani eteenpäin sekä opetellut ymmärtämään kuluttajia paremmin, jotta voin palvella heitä ansioituneesti.

Kaupunkien sisällä on jo useampia pienpanimoita, ja olisi tärkeää saada niiden sivuvirta hyötykäyttöön tehokkaasti ilman että mäskiä joudutaan kuljettamaan pitkien matkojen päähän. Pienpanimot näyttelevät tulevaisuudessa merkittävää roolia paikallisina tuottajina mahdollistaen kestävää toimintaa, eikä niitä pitäisi ajatella vain hipsterioluiden tuottajina. Kaupunkiviljely on myös lisääntynyt, jolloin laadukasta kompostimultaa tarvitaan. Pystyisikö mäskiä käyttämään hyväksi kaupunkiviljelmissä, jos löydetään oikeat toimintatavat ja tekijät?

Vaikka hyötykäyttötapoja on monia, tarvitsevat ne aina tekijöitä ja innostuneita ihmisiä viemään asioita eteenpäin. On tärkeää punnita mikä on kannattavaa, mutta usein pitää ensiksi vain ryhtyä hommiin. Monipuolisuus ja tietotaidon verkottuneisuus tekee meistä vahvempia kaikilla aloilla.