sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Hartaasti odotettu kiertotalousohjelma ”Uusi suunta – Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi” julkistettiin keskiviikkona 13 tammikuuta. Ohjelman tavoitteena on hillitä luonnonvarojen ylikulutusta, ilmastonmuutosta ja luonnon köyhtymistä sekä vahvistaa taloutta ja työllisyyttä.
Vuoteen 2035 kurkottava kiertotalouden strateginen ohjelma onkin merkittävä askel Suomen polulla kohti kestävää tulevaisuutta.
Ohjelma on yhteiskunnallisesti laaja-alainen ja eteenpäin katsova. Se on tarpeellinen seuraava askel Suomelle matkalla kohti kiertotaloutta. Ensimmäiset askeleet otettiin jo viisi vuotta sitten, kun Suomi laati maailman ensimmäisen kansallisen tiekartan kietrtotalouteen.
Kestävyyskriisin ratkaisu vaatii perustavanlaatuista muutosta
Kasvava raaka-aineiden käyttö kiihdyttää luonnon monimuotoisuuden katoamista. Kiertotalous Kiertotalous Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Avaa termisivu Kiertotalous mahdollistaa materiaaliresurssien tehokkaamman käytön, jolloin luonnonvaroihin kohdistuva paine pienenee, mikä tuo merkittäviä hyötyjä sekä biodiversiteetille että ilmastolle. On tärkeää, että tämä näkökulma huomioidaan myös kiertotalousohjelmassa ja laajemmin yhteiskunnassa.
Globaalisti kiertotalousratkaisujen edistäminen on kriittistä sekä tarvittavien päästövähennysten saavuttamiseksi että luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi ja luonnonvarojen käytön saattamiseksi kestävälle tasolle.
Kiertotalousohjelmassa linjataan, että Suomessa kotimaisten raaka-aineiden kulutus ei kasva vuoden 2015 tasosta vuoteen 2035 mennessä. Tämä on kansainvälisestikin merkittävä avaus.
Julkistamistilaisuudessa ympäristö ja ilmastoministeri Krista Mikkonen esitti toiveen, että tästä tavoitteesta voisi tulla samanlainen yhteinen ohjaava tavoite kuin hiilineutraaliustavoitteesta ilmastokeskustelussa. Linjaukset ovat tärkeitä ja niitä tarvitaan, jotta materiaalien käyttö saadaan kestävälle tasolle.
Ratkaisujen skaalaaminen vaatii markkinoita
Kuten Business Finlandin johtokunnan puheenjohtaja Pertti Korhonen korosti kiertotalousohjelman julkistamistilaisuudessa, Suomesta löytyy valtavasti osaamista ja innovaatiota kiertotaloudessa. Haasteena on, että markkinaa ei vielä juurikaan ole. Ratkaisuja kehitetään, jos niille on markkinaa.
Suomi on pieni, joten keskeiseen asemaan nousee markkinan luominen EU-tasolla ja globaalisti. Ohjelman toteutumista pitää edistää myös vaikuttamalla EU:ssa. EU:n Green Deal ja kiertotalouspaketti ovat keskeisessä roolissa.
Kansainvälisiä verkostoja on tärkeä vahvistaa. Maailman kiertotalousfoorumi WCEF kokoaa yhteen liike-elämän johtajia, päättäjiä ja asiantuntijoita keskustelemaan tämän hetken parhaista kiertotalousratkaisuista, joiden avulla saavutetaan kilpailuetuja ja joiden avulla edistetään YK:n kestävän kestävä kehityksen tavoitteita.
Onkin hyvä, että tuore ohjelma nostaa kiertotalouden yhdeksi ulkopolitiikan painopistealueeksi ja sitoutuu WCEF:n jatkoon. Ohjelmassa sitoudutaan myös osallistumaan aktiivisesti hallitustenvälisen globaalin kiertotalousallianssin perustamiseen sekä keskusteluun globaalista luonnonvarasopimuksesta.
Ohjelmista jatkuvaan toimintaan
Siirtymä kiertotalouteen ei tapahdu yhden hallituskauden aikana, vaan tarvitaan pitkäjänteistä yhteistyötä yli hallinonalojen. Ohjelman tavoitteiden toteutumisen ja vaikuttavuuden kannalta keskeistä on, että kiertotaloutta edistetään yli hallitus- ja ohjelmakausien.
Olennaisen tärkeää toteuttamiselle on myös riittävä, pitkäjänteinen ja oikein kohdennettu rahoitus.
Kiertotalouden edistämiseen on varattu resursseja sekä ympäristöministeriössä että työ- ja elinkeinoministeriössä. Tästä eteenpäin julkisen talouden suunnitelma- ja talousarvioprosesseissa tulee huomioida ohjelman toimeenpanon rahoitustarpeet.
Muutos ei onnistu ilman yhteistyötä
Kiertotalouden strategista ohjelmaa on valmisteltu laajalla rintamalla. Myös ohjelman toimeenpanossa yhdessä tekeminen ratkaisee: tarvitaan yhteistyötä, johon osallistuu valtio ja kunnat, yritykset ja organisaatiot sekä kuluttajat.
Suomi on ollut edelläkävijä kiertotalouden konseptoinnissa ja ajatuksen eteenpäinviemisessä, mutta käytännön toimeenpanossa on vielä paljon tehtävää. Kiertotaloustyötä on kuitenkin Suomessa jo tehty vuosia, joten osaamista on eri puolilla yhteiskuntaa. Näin ollen meillä on hyvät valmiudet lähteä toteuttamaan ohjelmaa.
Työtä ei aloiteta nollasta, vaan vuosien laaja yhteistyö siirtyy nyt kansallisella tasolla toteutusvaiheeseen.
Sitran päivitetyn strategian ytimessä on ratkaisujen löytäminen ekologiseen kestävyyskriisiin, ja uutena painopisteenä tässä työssä on monimuotoisen luonnon vahvistaminen. Pyrimme esimerkiksi vahvistamaan luontoa kiertotalouden keinoin. Jatkossakin kiritämme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, vauhditamme reilua ja kilpailukykyistä kiertotaloutta sekä kannustamme kansalaisia kestävään arkeen.
Kiertotalousohjelma tarjoaa hienon mahdollisuuden viedä kiertotalous seuraavalle tasolle Suomessa. Toiminnan aika on nyt. Kaikkia tarvitaan mukaan.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.