Rethinking Economics Suomi ja Sitra kutsuivat 35 nuorta asiantuntijaa ja tutkijaa työpajaan keskustelemaan talouden tulevaisuudesta. Osallistujat edustivat eri tieteenaloja ja tutkimustaustoja, mutta heitä yhdisti monitieteinen kiinnostus taloutta kohtaan. Kysyimme nuorilta, mistä talouteen liittyvistä aiheista pitäisi puhua enemmän, ja näin he vastasivat.
Talouskeskustelu kaipaa systeemistä näkökulmaa ja uutta suuntaa
Elämme tunnetusti keskellä monenkeskisiä kriisejä ja keskinäisriippuvaisessa talousjärjestelmässä. Tämä haaste näkyi myös nuorten asiantuntijoiden tekemissä huomioissa: tämän hetken talouskeskustelussa ei oteta tarpeeksi huomioon maailmanlaajuisia linkittyvyyksiä, etenkään kestävyyskriisin näkökulmasta. Kestävyyskriisi tuo mukanaan epävarmuuksia, joita pitäisi huomioida yhä paremmin. Tässä tärkeänä korostuu systeeminen näkökulma, sillä taloutta on perinteisesti käsitelty erillään muista yhteiskunnan osa-alueista.
Yhteiskunnan moninaiset tarpeet, kestävyys ja hyvinvointi huomioitava paremmin
Systeemisen näkökulman ja globaalien linkittyvyyksien lisäksi asiantuntijat korostivat talouskeskustelun, ja erityisesti taloustulevaisuuksien kapea-alaisuutta. Talousajatteluun kaivataan lisää mielikuvitusta ja uusia päämääriä perinteisen talouskasvuajattelun sijaan. Tähän liittyy uusien päämäärien, kuten hyvinvoinnin ja ekologisen kestävyyden, asettaminen talouden reunaehdoiksi ja talouden päämääriksi. Tätä varten tarvitaan uusia talouden mittaamisen tapoja ja holistista analyysia, jossa arvioidaan paremmin talouspolitiikan vaikuttavuutta hyvinvoinnille ja ekologiselle kestävyydelle.
Puheenvuoroissa peräänkuulutettiin talouskasvuriippuvuudesta vapautumista. Niissä korostui myös ihmis- ja luontokeskeisyys talouskasvun sijaan.
Nuoria huolestuttaa nykyinen talouden tulevaisuuksien kapea ja mielikuvitukseton tarkastelu. Talouskeskustelua on pitkään hallinnut ajatus jatkuvasta talouskasvusta, mikä on riittämätön näkökulma monenkeskisten kriisien aikakaudella. Puheenvuoroissa peräänkuulutettiin talouskasvuriippuvuudesta vapautumista. Niissä korostui myös ihmis- ja luontokeskeisyys talouskasvun sijaan. Talouskasvun rajat olivat hyvin selkeitä useille työpajaan osallistuneille, ja he peräänkuuluttivatkin uusia näkökulmia siihen, miten voimme yhteiskuntana järjestää kaikille hyvinvointia ja mielekästä työtä planetaarisissa rajoissa.
Moniääninen dialogi taloustulevaisuuden ytimessä
Moniäänistä dialogia tarvitaan taloustulevaisuuksien ja positiivisen tulevaisuuskuvan luomisessa. Talous koskettaa meitä kaikkia, mutta kynnys osallistua siitä käytävään keskusteluun on suuri. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa nykyinen talouskeskustelu on kapean ryhmän määrittelemää ja koetaan luotaantyöntävänä.
Talouskeskustelu kaipaa myös demokratisoitumista. Useat käsitteet ja termit koetaan abstrakteiksi ja vaikeaselkoisiksi, minkä takia talouskeskustelu ei ole saavutettavaa suurelle yleisölle. Lisäksi ei-taloustieteellisen opintotaustan omaavat nuoret asiantuntijat kokevat keskusteluun osallistumisen vaikeaksi, sillä he eivät välttämättä hallitse taloustieteellisiä käsitteitä ja termejä. Talous on kuitenkin yhteiskunnallinen ilmiö, ja se vaatii keskustelua monista näkökökulmista. Asiantuntijat kokivat, että nykyisessä talouskeskustelussa on tilaa vain taloustieteilijöille, mikä kaventaa taloustulevaisuuksien moninäkökulmaisuutta. Myös alan miesvaltaisuuden nähtiin lisäävän kynnystä naisten äänen kuulemiselle talouskeskustelussa.
Nuoret asiantuntijat kokevat, että nykyisessä talouskeskustelussa on tilaa vain taloustieteilijöille, mikä kaventaa taloustulevaisuuksien moninäkökulmaisuutta.
Nuoret peräänkuuluttivat tarvetta monitieteiselle keskustelulle ja osallistamiselle. Taloustieteen opintojen moniarvoistamistaminen nähtiin tärkeänä mahdollisuutena lisätä moninäkökulmaista talouskeskustelua ja -politiikkaa.
Sitran vierailijablogaukset antavat äänen eri alojen tulevaisuudentekijöille. Kirjoitukset eivät (välttämättä) kerro Sitran työstä, vaan ovat kirjoittajiensa ajatuksia ajankohtaisista asioista.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.