Nuorten vaikuttamismahdollisuuksia on edistettävä vaalien jälkeenkin

Vuonna 2022 järjestetyissä ensimmäisissä aluevaaleissa ainoastaan 27 prosenttia 18–24-vuotiaista suomalaisista käytti äänioikeuttaan. Vuoden 2021 kuntavaaleissa äänestysprosentti tässä ikäluokassa oli 35 prosenttia. 

Paremmalta ei näytä myöskään nuorten ehdokkaiden lukumäärä, joka on tippunut parissa kymmenessä vuodessa 30 prosenttia. Nyt keväällä 2025 järjestettävissä Suomen ensimmäisissä yhdistetyissä kunta- ja aluevaaleissa alle kolmikymppisiä ehdokkaita on vain noin kahdeksan prosenttia. 

Tuoreessa nuorisobarometrissä suomalaisnuoret itse ilmoittavat yleisimpänä vaikuttamisen keinonaan edelleen äänestämisen. Nuorten luottamus suomalaisen yhteiskunnan instituutioihin on pääosin korkealla tasolla, ja luottamus useimpiin instituutioihin on jopa kasvanut. Samoin on kasvanut kiinnostus politiikkaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista kohtaan.

Myös suomalaisnuorten tietämys yhteiskunnasta on kansainvälisesti verrattain korkealla tasolla. Nämä ovat toivoa lisääviä signaaleja. 

Kansainvälisessä vertailussa suomalaisnuorten halukkuus perinteiseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen näyttäytyy silti yhä laimeana ja luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiin on alhaista. Viime vuonna julkaistun OECD:n luottamusraportin mukaan suomalaisnuoret myös luottavat merkittävästi vanhempia ikäryhmiä vähemmän kansalliseen hallintoon.  

Nuorten osallistumiskynnystä voi madaltaa monin keinoin 

Jotta nuorten luottamus yhteiskuntamme tärkeisiin instituutioihin säilyisi vahvana ja nuoret osallistuisivat nykyistä aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon, on tärkeää varmistaa, että keskeiset instituutiot Suomessa kykenevät vastaamaan nuorten muuttuviin tarpeisiin.

Tämä ei onnistu, jolleivat instituutiot ole valmiita tukemaan nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja kehittämään toimintaansa yhdessä nuorten kanssa.  
 
Keinoja nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen tukemiseen on monia. Julkinen hallinto ja monet muutkin keskeiset instituutiot voivat madaltaa nuorten osallistumiskynnystä esimerkiksi ottamalla käyttöönsä nykyistä joustavampia ja helpompia osallistumisen tapoja tai tarjoamalla nuorille käytännön tukea ja rohkaisua yhteiskunnalliseen osallistumiseen. 

Uusia toimintatapoja ja innovaatioita tarvitaan myös äänestysikäisten nuorten oman kansalaispätevyyden tukemiseen – tällä tarkoitetaan sitä, että nuori kokee ymmärtävänsä yhteiskunnallista päätöksentekoa ja uskoo voivansa vaikuttaa siihen.  
 
Tässä työssä tärkeä rooli on laadukkaalla demokratiakasvatuksella, jota tehdään erityisesti suomalaisissa kouluissa, kansalaisjärjestöissä, kirjastoissa ja nuorisotyössä. Demokratiakasvatuksen merkitystä korostaa myös tuore kansallinen ohjelma, joka pyrkii edistämään demokratiaa ja osallistumista lähivuosina. 

Puntaroiva demokratia tukee päätöksentekoa ja vahvistaa uskoa tulevaan 

Äänestäminen ja äänioikeus muodostavat edustuksellisen demokratian perustan, mutta nuorten tosiasiallisia ja suoria vaikutusmahdollisuuksia tulee vahvistaa myös vaalien välillä. 

Kyse on ennen kaikkea siitä, että Suomessa kyetään tekemään kestäviä päätöksiä, joihin nuoret haluavat sitoutua. Tällä hetkellä päättäjät eivät tiedä riittävän hyvin, mitä nuoret ajattelevat. Esimerkiksi viime vuonna julkaistun kuntakyselyn mukaan lähes puolet kuntapäättäjistä ei kokenut saavansa riittävästi tietoa nuorista päätöksenteon tueksi ja yli neljä viidestä päättäjästä halusi lisätä nuorten kuulemista kunnassa. 

Sitrassa on panostettu usean vuoden ajan puntaroivan demokratian innovaatioiden vakiinnuttamiseen osaksi julkisen hallinnon päätöksenteon prosesseja. Tällaisia innovaatioita ovat esimerkiksi kansalaispaneelit ja Polis-osallistumisalusta. Kokeilut ovat osoittaneet, että puntaroivan demokratian menetelmät tarjoavat uudenlaisia keinoja edistää eri väestöryhmien osallistumista ja ääntä päätöksenteossa. 

Menetelmien laajempi hyödyntäminen julkisessa hallinnossa voi vahvistaa nuorten kokemusta omista vaikuttamismahdollisuuksistaan sekä lisätä uskoa demokratiaan ja myös äänestämisen voimaan. Laadukkaasti suunnitellut ja fasilitoidut osallistumisprosessit ja niiden avulla tuotettu harkittu kansalaismielipide vahvistavat tutkitusti yhteistä tietopohjaa ja lisäävät päätöksenteon laatua ja hyväksyttävyyttä. 

Nuorten toimijuuden ja toimintamahdollisuuksien pitkäjänteinen ja laajapohjainen vahvistaminen ei ainoastaan tue kiinnittymistä yhteiskuntaan. Se lisää myös uskoa tulevaan. Toimijuutta ja optimismia tarvitaan etenkin tässä ajassa, jossa tulevaisuus näyttäytyy monelle sumuisena.