Nyt on ilmastolupausten aika!

Pariisin ilmastokokous lähestyy ja tähän mennessä 56 maata on tehnyt ilmastolupauksensa. Nämä maat kattavat yli 60 prosenttia maailmanlaajuisista päästöistä. Lisää lupauksia on tulossa, myös yrityksiltä, organisaatioilta, järjestöiltä ja yksityishenkilöiltä.

Valtioiden toimittamien lupausten perusteella tavoite rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu kahteen asteeseen näyttää haastavalta. IEA teki kesäkuussa arvion lupauksista, jotka oli toimitettu toukokuun puoliväliin mennessä (36 maata). Arvion mukaan maapallon keskilämpötila – ilman lisätoimia 2030 jälkeen – nousisi 2,6 asteella 2100 mennessä ja jatkaisi nousuaan tämän jälkeen.

Toukokuun jälkeen on tullut 20 lupausta lisää. Niiden vaikutuksia ei ole vielä ehditty täysin analysoida. Yleinen arvio on, että nämäkään lupaukset eivät riitä tavoittamaan tarvittavaa kahden asteen ”polkua”. Tähän vaikuttaa sekin, että useat kehittyvät maat edellyttävät merkittävästi kansainvälistä rahoitusta koko potentiaalinsa käyttöönottoon ja lupaavat vaatimattomampia toimia ilman ulkopuolista rahoitusta.

Kahden asteen polulle pääsemiseksi investointien päästöttömään energiaan – erityisesti energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan – tulisi maailmanlaajuisesti heti nelinkertaistua vuoden 2013 tasolta ja pysyä tuolla korkealla tasolla aina vuoteen 2040 asti (IEA). Tämä on mittava ja välitön haaste Pariisin ilmastokokoukselle, eikä siihen vastaaminen ole yksin valtioiden käsissä.

Valtioiden lisäksi on saatava myös yritykset, aluehallinnot, kaupungit ja lopulta myös kansalaiset liikkeelle. YK:n Nazca-portaalissa on tällä hetkellä päästövähennyslupauksia saatu 1.122 yritykseltä, 263 sijoittajalta ja 425 kaupungilta. Tämä on hyvä alku, mutta suurempia volyymejä tarvitaan. Pariisin kokous voisi tukea lupausten syntymistä sopimalla esimerkiksi pitkän aikavälin tavoitteesta maailmanlaajuisille päästövähennyksille. Tällainen tavoite olisi tärkeä signaali kaikissa maissa.

Merkittävät sijoittajat, kuten Norjan valtion öljyrahasto ja Rockefeller Foundation näyttävät esimerkkiä luopumalla kivihiileen pohjautuvista sijoituksistaan. Johtavat yritykset, kuten Unilever ja L’Oreal vaativat koko toimitusketjultaan vähähiilistä toimintaa. Kaupungit, kuten Kööpenhamina ja Vancouver, kilvoittelevat hiilineutraaliuden globaalin pääkaupungin asemasta. Nämä toimijat eivät pelkästään näytä esimerkkiä, vaan saavuttavat kilpailukykyä synnyttämällä globaaleja ratkaisuja cleantech-markkinoille.

Lupausten toteutuminen vaikuttaa myös maailman kansalaisiin. Kansalaisten rooli ilmastotalkoissa on ollut epäselvä. Usein ajatellaan, etteivät kansalaiset voi ratkaista tätä ongelmaa. Toisaalta tiedetään, että se ei ratkea ilman kansalaisia. Kansalaiset tekevät kulutusvalinnat ja voivat omilla valinnoillaan vaikuttaa siihen millaisia tuotteita ja palveluja kehitetään. Kansalaiset myös valitsevat päättäjänsä.

Kansalaisten aktivointi ilmastonmuutoksen torjuntaan sai merkittävän sysäyksen, kun yli miljardia katolista edustava paavi julkaisi vetoomuksen ilmaston puolesta. Äskettäin julkaistiin myös vastaava muslimijohtajien julkilausuma ilmastotoimista. Lisäksi monet mielipidevaikuttajat ja myös suomalaiset taiteilijat puhuvat painokkaasti ilmaston puolesta.

Suomalaiset ovat keskimäärin ympäristötietoista kansaa, joten voisiko Suomi tai voisivatko kansalaisemme tehdä maastamme kokoaan suuremman toimijan ilmastonmuutoksen torjunnassa? Voisivatko suomalaiset luvata vähentää omia päästöjään? Kansalaisten esimerkki ohjaisi yritysten toimintaa vähähiilisemmäksi ja rohkaisisi päättäjiämme kunnianhimoisempaan ilmastopolitiikkaan.

Kansalaisten fiksuja valintoja hahmottamaan on kehitetty lukuisia verkosta saatavilla olevia sovelluksia, esimerkiksi Ilmastodieetti. Nyt ilmastotoimiin osallistumiseen, omien valintojen kehittämiseen ja jakamiseen on luotu uusi, jokaiselle saatavissa oleva mahdollisuus. Taiteilijoiden perustama Myrskyvaroitus ry on käynnistänyt Ilmastolupaus-kampanjan. Kansalaiset voivat siinä ilmaista halukkuutensa osallistua ilmastotoimiin vähentämällä omia hiilidioksidipäästöjään ja haastaa muitakin mukaan.

Tee sinäkin ilmastolupaus! Nyt.

Kirjoittajat: johtaja Mari Pantsar, Sitra, ympäristöneuvos Harri Laurikka, ympäristöministeriö ja toiminnanjohtaja Jouni Keronen, Climate Leadership Council ry & Myrskyvaroitus-Stormwarning ry