Onko innovaatio ruma sana koulutuskentällä?

Yksikään yritys tai organisaatio ei pitkällä aikavälillä voi menestyä, jos se kääntää selkänsä uudistumiselle ja uusille ideoille, eli innovaatioille.

Innovaatio on uusi idea, joka vastaa johonkin tarpeeseen. Innovaatiot jaetaan usein asteittaisiin ja radikaaleihin innovaatioihin sen mukaan kuinka laajan ja nopean muutoksen ne saavat aikaan. Keskeisintä innovaatioajattelussa on kuitenkin muutos.

Briteissä on tutkittu, mitä ihmiset ovat mieltä innovaatioista. Tutkimuksen mukaan innovaatioita kohtaan ollaan suhteellisen myötämielisiä. Useimpien mielestä niitä tarvitaan, jotta nopeasti muuttuva tulevaisuus voidaan kohdata ja yhteiskunnan tulee tukea innovaatioiden syntymistä. Skeptikoitakin tietysti löytyy. Kiinnostavin havainto on kuitenkin ryhmä, joka on tutkimuksessa nimetty ”innovaatiorealisteiksi”. Tämä ryhmä on usein huolestunut tulevaisuuden mukanaan tuomista haasteista ja pitää innovaatioiden merkitystä suurena eteenkin sosiaalisen ja ekologisen haasteiden ratkaisemisessa. Heidän mukaansa innovaatioiden arvoa mitatessa on huomioitava niiden tuottama yhteiskunnallinen hyvä. Innovaatiorealisti näkee eettiset kysymykset ja ihmisoikeudet tärkeämpänä kuin innovaation itsessään.  Yli kolmekymmentä prosenttia briteistä kuuluu tähän ryhmään.

On helppo olla samaa mieltä joka kolmannen britin kanssa. Kysymys kuuluu, mistä löydämme näitä realistisia innovaattoreita, jotka haluavat muuttaa yhteiskuntaa paremmaksi ja ratkaista yhteiskunnallisia haasteita uusien ideoiden voimalla?

Itse olen viimeisen vuoden työskennellyt koulutuskentän parissa ja sen osalta vastaus on helppo. Näitä yhteiskunnallisia innovaattoreita löytyy opettajista, oppilaista, yrittäjistä, virkamiehistä ja tutkijoista – kaikkialta. Olkoon tästä osoituksena vaikkapa alkuvuodesta toteutettu ideakuulutus, joka keräsi yli 130 toinen toistaa parempaa ideaa suomalaisen koulutuksen ja oppimisen uudistamiseksi. Toteuttamassamme kokeilussa taas lukiolaiset innovoivat koulustaan parempaa paikkaa oppimiselle. Ideoita syntyi muutamassa tunnissa ja seuraavalla viikolla ruokalasta tehtiin lounasajan ulkopuolelle hiljainen työtila.

Ideat syntyvät tekemällä

Ideoista ei koulutuskentällä ole pulaa. Ideoita syntyy päivittäin alan ammattilaisten käytännön työssä. Meidän ei tarvitse huolehtia siitä, etteikö tulevaisuuden koulutus olisi jo keksitty vaan kysymys on siitä, miten se saadaan käytäntöön.

Hollantilainen tutkija Frank Geels on mallintanut yhteiskunnallista muutosta transition management –viitekehyksen avulla. Malli kuvaa yhteiskunnallisen muutoksen takana olevia voimia ja prosesseja huomioiden poliittisen muutoksen lisäksi kulttuurisen muutoksen ja ruohonjuuritason toiminnan. Geelsin mukaan laaja yhteiskunnallinen muutos voi yhtä hyvin lähteä ruohonjuuritasolla tapahtuneesta sosiaalisesta innovaatiosta, kuin uudesta poliittisesta linjauksesta. Keskeistä on se miten nämä eri tasot ovat suhteessa ja vuorovaikutuksessa toisiinsa. Tämän vuorovaikutuksen tukeminen koulutuskentällä on ideoiden leviämisen ja skaalautumisen kannalta tärkeää.

Tuskin monikaan opettaja pitää keksimäänsä uutta opetusmenetelmää tai opetusmateriaalia innovaationa, saatikka uskoo sen voivan johtaa yhteiskunnalliseen muutokseen. Koulutusjärjestelmän uudistumisen kannalta on tehtävä tilaa ideoille, innovaatioille ja kokeiluille sekä tuettava näiden avointa levittämistä. On löydettävä linkki ruohonjuuritason tekemisen ja poliittisen kentän välille. Tarvitaan uusia rahoitusmalleja ja yhteistyön tapoja, jotka tukevat ideoiden avointa jakamista, ketteriä kokeiluja ja yhteiskehittelyä eri toimijoiden välillä.

Amsterdamissa toimiva ajatuspaja Kennisland kokeili käytännössä, miten voidaan tukea koulussa syntyvien innovaatioiden leviämistä ja kehitystä. Education Pioneers –ohjelmassa opettajia tuettiin levittämään luokassa syntyneitä ideoita avoimesti eteenpäin. Ohjelman kolme keskeisintä oppia täsmäävät hyvin siihen, mitä olemme oppineet Sitran Uusi koulutus –foorumilla:

1. Jokaisen opettajan tulee saada vastuuta ja omistajuus omista innovaatioistaan. Samalla tulee mahdollisuuksien mukaan antaa tilaa ja resursseja viedä ideaa eteenpäin.
2. Uusia ideoita ei tule levittää valmiina ratkaisuina vaan jokainen voi kokeilla ideaa omassa ympäristössään. Tärkeää on luoda tiloja ja alustoja yhteiskehittelylle.
3. Ideat on tehtävä näkyväksi. Yhteinen kieli ruohonjuuritason tekijöiden, virkamiesten, yritysten ja rahoittajien välillä löydetään helpommin, kun ideat esitetään helposti ja ymmärrettävästi. Uusi koulutus -foorumi kokeilee tähän tarkoitukseen OPE Talks verkkopalvelua.

 Jokaisen opettajan tulisi saada tunnustusta innovaatioguruna. Yksikään innovaatio ei synny valmiina, vaan tarvitaan muiden tukea ja yhteiskehittelyä. Tästä syystä meidän on tehtävä ideat näkyviksi ja kehitettävä niitä yhdessä. Pelkkä suunnittelukaan ei riitä vaan ideat tulee viedä nopeasti käytäntöön ja kokeiluiksi. Nopeilla käytännön kokeiluilla voidaan ideoista oppia lisää.

Sitran Uusi koulutus -foorumin järjestämässä ideapajassa Helsingissä Vanhalla Ylioppilastalolla (Mannerheimintie 3) tiistaina 19.5.2015 kello 15.30 – 19.00 kuullaan uusista koulutusinnovaatioista, sparrataan niitä yhdessä eteenpäin ja otetaan seuraavat askeleet kohti toteutusta. Tilaisuus on täynnä, mutta olet tervetullut mukaan verkon välityksellä. Ohjeet osallistumiseen löytyvät täältä.