Onko tulevaisuus eilen, nyt vai 2030?

Suomi saapasjalkakissana

Mitkä tekijät kuljettivat Suomen sadassa vuodessa köyhästä, sisällissodan hajaannuttamasta kansakunnasta kestävän kehityksen mallimaaksi? Tähän ainoaan kysymykseen kansainvälinen tutkijaryhmä janosi vastausta vieraillessaan viime kesänä Suomen YK:n suurlähetystössä New Yorkissa. Suomi todellakin nähdään maailmalla kestävän kehityksen mallimaana pohjoisessa, etelässä, kehittyneissä ja kehittyvissä valtioissa, joita kaikkia kyseisenkin ryhmän jäsenet edustivat. He kirjoittavat parhaillaan raporttia globaalin kestävän kehityksen tilasta ja mahdollisuuksista YK:n jäsenmaiden ohjenuoraksi.

Agenda2030:n mittareiden mukaan myös nykymenomme on maailman parhaimmistoa. Jo pelkästään Suomen kehityksen mittaamisen työkalut ovat kansainvälisten vertailujen valossa kattavuudeltaan huippua. Olemme myös aikaperspektiivissä kestävyysvoittajia: Suomen kestävän kehityksen toimikunta on ollut aktiivinen yhtäjaksoisesti maailman pisimpään. Tämä on myös ytimenä huolella rakennetussa kestävän kehityksen politiikkamallissa, mikä sekin on saanut kansainvälisesti paljon positiivista huomiota.

Onko tämä kaikki totta vai unta – vai kenties silmänlumetta?

Jos tämä on totta ja Suomi todella on kestävän kehityksen mallimaa, niin minkä asioiden osalta olemme onnistuneet, missä määrin ja millä aikaperspektiivillä mitattuna? Maailma muuttuu kestävän kehityksen haasteiltaan ja mahdollisuuksiltaan parhaillaan kovaa vauhtia, eikä Suomi ole tämän muutoksen ulkopuolella, vaan siihen tiiviisti kytkeytyneenä. Miten on ilmastoasioiden hallinnan, kulutuksen tason ja tuotannon rakenteen tai työn ja talouden yhteensovittamisen laita? Entä miltä näyttäytyvät muihin maihin kohdistuvat rasitteemme esimerkiksi jätteiden osalta? Olemmeko tulevaisuudessa kiihdyttämässä kestävän kehityksen haasteita vai olemmeko ratkaisupolkujen luonnin ytimessä?

“

Nyt on arvioinnin paikka, koska asiat eivät välttämättä ole sitä, miltä ne ensisilmäyksellä näyttävät.

Näihinkin kysymyksiin etsitään tänä vuonna vastauksia, sillä Suomen kestävän kehityksen politiikkamalliin kuuluu sen säännöllinen ja riippumaton arviointi. Se tuottaa kokonaisvaltaisen kuvan tilanteesta kevään 2019 eduskuntavaaleja ja siihen liittyviä poliittisia päätöksiä varten. Kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli pitää tätä politiikka-arviointia erittäin tärkeänä ja oivaltavana osana Suomen mallia. Koska kestävän kehityksen politiikka on niin monisäikeinen kokonaisuus, olemme laatineet ehdotuksen sille, miten arviointi tulisi toteuttaa, jotta se parhaiten palvelisi tavoitteitaan.

Kansainvälinen ote Suomen vaikutuspolkujen arviointiin

Katseen suuntaaminen tulevaisuuteen haastaa pohtimaan vaikutuspolkuja: on tärkeää tunnistaa kansalliset ja kansainväliset vaikutuspolut ja arvioida, miten hyvin niihin Suomessa panostetaan. Legitimiteetin takia toki tuleekin arvioida, miten asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Tieteen tuoma analyyttisyys auttaa arvioimaan kestävää kehitystä, joka edellyttää pitkäjänteistä politiikkaa.

Asioiden keskinäisriippuvuuksia pääsee tarkastelemaan tavoitekokonaisuuksien kautta. Suosittelemme tarkasteluun näitä viittä kärkeä:

• ympäristö terveyden ja hyvinvoinnin perustana
• sosiaalisesti oikeudenmukainen energia- ja luonnonvarareformi
• yhdenvertaisuus ja osallisuus kestävän yhteiskunnan rakennusaineina
• työ- ja talousajattelun uudistaminen sekä
• vastuunottoa yksilöistä maailmanyhteisöön.

Laajan osallistumisen avulla voimme syventää yhteistä ymmärrystä ja tulkintaa kestävästä kehityksestä tavoitteineen, haasteineen ja mahdollisuuksineen. Parhaimmillaan tällainen arviointi yhteiskunnan yhteisenä oppimisprosessina parantaa edellytyksiä yhteiskunnalliselle keskustelulle ja kestävän kehityksen valtavirtaistumiselle.

Kansainvälinen ulottuvuus tuo arviointiin tarvittavaa etäisyyttä. Miltä maamme todellisuudessa näyttää maailman mittakaavassa? Missä määrin olemme kokoamme suurempi maa, hyvässä ja pahassa?

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan arvioinnin tuloksia alkuvuoteen 2019.