Vaikutusmahdollisuuksista, valinnanvapaudesta ja palvelujen räätälöinnistä puhutaan yhä enemmän myös julkisen sektorin yhteydessä. Syynä on paljolti se, että yhteiskunnallisessa keskustelussa käsitys hyvinvoinnista ja elintasosta on saanut uusia sävyjä. Siinä on yhtymäkohtia myös aktiivinen kansalainen –keskusteluun, voimaantumiseen jne. Vaikka taloudellisten tekijöiden, koulutuksen ja turvallisuuden merkitys on edelleenkin kiistaton, on nykyisen hyvinvointiajattelun mukaista korostaa myös yksilöiden ja yhteisöjen omia taitoja ja vastuuta. Resurssikeskeinen tarkastelu on laajentunut tarkastelemaan ihmisten kykyjä käyttää osaamistaan hyvinvoinnin ja elämänlaadun hyväksi. Jos kompetensseista on totuttu puhumaan yleensä työelämän yhteydessä, niin vähitellen tuo sama ajatus tulee ulottumaan myös tavalliseen elinympäristöön. Tuttu sanonta ”kansalaistaidot kunniaan” saa uutta tutkittua sisältöä kunhan aikuisten työ- ja arkielämätaitoja kartoittava PIAAC-tutkimus parin vuoden sisällä valmistuu. Hyvinvointikeskustelun uusista ulottuvuuksista voi lukea enemmän uudesta Hyvinvointikatsaus-lehdestä (1/2011). http://tilastokeskus.fi/tup/hyvinvointikatsaus/index.html
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa