Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle haetaan vahvaa konserniajattelua

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla on käynnissä vilkas keskustelu hallinnonalan konsernin kehittämisestä. Taustalla on hiljattain valmistunut kansliapäällikkö Harri Skogin ja ylijohtaja Håkan Mattlinin selvitysraportti opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja -rakenteesta. Selvityshankkeen sihteereinä saimme mielenkiintoisen mahdollisuuden osallistua hankkeen toteutukseen. Lähiajat näyttävät mitä tuleman pitää, kun uusi hallitus linjaa hallitusohjelmassaan kehittämisen suunnan tuleville vuosille. Selvityshankkeen aikana vahvistui käsityksemme siitä, että julkisen hallinnon tavat toimia nykyistä kokonaisvaltaisemmin ja strategisemmin ovat välttämätöntä varautumista tulevaisuuteen. Yhdessä on mahdollista saada aikaan enemmän.

Konserniajattelu erittäin tervetullutta

Valtionhallinnon konserninäkökulma on viime aikoina noussut hallinnon kehittämisen painopisteeksi – kiitos mm. OECD:n hallinnon maaraportin, VM:n hallintopoliittisen tulevaisuuskatsauksen ja myös Sitran hiljattain valmistuneen Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta -raportin. Vastaavanlaista hallinnon kokonaisvaltaiseen kehittämiseen liittyvää keskustelua ei tässä laajuudessa ole aikaisemmin perusteellisesti käytykään. Hyvä, että nyt käydään. Keskustelun ajoitus osuu hyvin kohdalleen, olemmehan yhteiskunnallisesti verraten haastavassa tilanteessa. Erityisesti julkisen talouden kestävyysvaje, palvelutarpeiden muutokset, tuottavuussäästöjen aikaansaaminen sekä teknologian kehitys aiheuttavat muutoshaasteita ja edellyttävät rohkeita, osin kipeitäkin päätöksiä julkisella sektorilla. Mittavia uudistuksia siis tarvitaan.

OKM:n hallinnonalalla kapasiteettia vastata tulevaisuuden haasteisiin tulee vahvistaa. Selvityshenkilöiden ehdotukset kohdistuvat toiminnan keskeisiin osa-alueisiin: strategisen johtamisen ja ohjauksen vahvistamiseen, konsernirakenteen uudistamiseen sekä yhteisiä palveluita, rahoitusta ja resursseja koskeviin uudistuksiin.

Kohti strategista kokonaisajattelua

Strategisen kokonaisnäkökulman ja yhteisen ymmärryksen vahvistaminen nähtiin selvityksessä keskeisesti edesauttavan konserniajattelun syntymistä. Tämä edellyttäisi ohjauksen terävöittämistä ja yhtenäistä konserniohjausmallia. Käytännön tulosohjausprosessitkin uudistuisivat siten, että tulossopimukset rytmittyisivät hallituskausien mukaan nelivuotisiksi ja koko hallinnonalalle asetettaisiin yhteiset yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Strategista keskustelua ja vuorovaikutusta koko hallinnonalan kesken lisättäisiin olennaisesti. Myös johtamissopimusten rooli konserniohjauksen ja johtamisen välineenä muodostuisi tärkeäksi. Mielestämme uudistuksessa on kyse monessakin mielessä nimenomaisesti johtamiseen ja työkulttuuriin liittyvästä muutoksesta. Tähän julkisella sektorilla tulisi olla jatkossa entistä enemmän valmiutta. Myös ehdotettu yhteisten palveluiden lisääminen vahvistaisi osaltaan konserninäkökulmaa ja toisi kustannussäästöjä.

Virastokenttä tiiviiksi

Konsernirakenteen uudistaminen on keskeinen osa ehdotuskokonaisuutta. Toteutuessaan ministeriön hallinnonalan virastokenttä tiivistyisi noin puoleen nykyisestä ja osa toiminnoista siirtyisi virastomuodosta valtion ulkopuolella hoidettaviksi joko yksityisoikeudellisina säätiöinä, julkisoikeudellisina laitoksina tai yhdistysmuodossa toimiviksi. Tiivis konserni on ketterämpi puhaltamaan yhteen hiileen ja saavuttamaan yhteisiä päämääriä.

Resurssit joustaviksi ja liikkuviksi

Toteutuessaan selvityksessä esitetyt uudistukset toisivat huomattavaa taloudellista liikkumavaraa OKM:n hallinnonalan toimintaan. Selvityshenkilöiden ajatuksena on ollut, että hallinnonalalle kohdistuvat tuottavuussäästöt voitaisiin kokonaisuudessaan toteuttaa näillä uudistuksilla ja samalla voitaisiin luopua muista vuoteen 2015 saakka ulottuvista tuottavuussäästöjä koskevista tavoitteista. Resurssien liikuteltavuus ja joustavuus on oltava olennainen elementti konserniajattelun vahvistamisessa.

Miten tarkoitus edetä?

Ehdotuskokonaisuus on tarkoitettu kehikoksi lähivuosien kehittämistoiminnalle ja tuleva hallitus päättää etenemisestä. Päämääränä on, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala pystyy tarjoamaan entistä parempaa palvelua asiakkailleen sekä vahvistamaan yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan. Tulevaisuudessakin suomalainen menestys ja kilpailukyky nojaa vahvasti osaamiseen ja luovuuteen. Siksi hallinnonalan tulee asemoida toimintansa selkeästi tulevaisuuden päämäärien suunnassa.

Iiris Patosalmi, neuvotteleva virkamies

Matti Hietanen, neuvotteleva virkamies

opetus- ja kulttuuriministeriö

Linkki raporttiin:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/tr06.pdf?lang=fi

Linkki hankkeen sivuille:
http://www.minedu.fi/OPM/Ministerioe_ja_hallinnonala/hallinnonala/virastot_laitokset_ja_yhtioet/virastoselvitys.html