Opiskelijakahviloista ministerikahveille

OK Festivalin jälkilöylyissä

Maailman ensimmäinen tiedon avoimuuteen keskittyvä Open Knowledge Festival oli menestys. Helsinkiin saapui noin tuhat avoimuuden lähettilästä noin sadasta maasta, ja yhden syyskuisen viikon ajan Suomi ja OKFest oli avoimuuden maailman keskipiste. Twiitit ja sadat blogit hehkuttivat festivaalimeininkiä, jakoivat keksintöjä ja levittivät tietoa avoimuuden uusimmista edistysaskeleista

Avoimen datan idolit, kuten Wiki Governmentin kirjoittanut Beth Simone Noveck otti yhtäkkiä kirjoituksiinsa esimerkkejä Suomesta, kun tähän saakka olemme aina saaneet lukea siitä, kuinka paljon edistyneempiä Britanniassa tai Yhdysvalloissa ollaankaan.

Välillä tuntui, että Suomi on todella on avoimuuden paratiisi. Esimerkiksi avoimen liikennedatatyöryhmän puheenjohtaja kehui muun muassa Helsingin Seudun Liikenteen avointa rajapintaa ”kehittäjän unelmaksi”. Rajapinta on dokumentoitu ja käyttöönotto sujuu viidessä minuutissa, kun sama asia esimerkiksi Hollannissa kestää kaksi vuotta. Myös Avoimen ministeriö ryn joukkoistettu lakialoitehanke sai maailmanlaaajuista huomiota lehdistössä ja avoimen datan gurujen blogeissa.

Myös Aalto-yliopiston Fablabissa tehtaillut laserleikatut nimilaput ja joukkoistamalla avoimista filmi ja kulttuuriperintömateriaaleista viidessä tunnissa tehty  kauhuleffa Kalliosta osoittivat suomalaisen avoimen kulttuurin laajuuden ja tekemisen meiningin.

Avoimen designin ja hardwaren workshopissa rakennettiin yhdessä päivässä numeerisesti ohjattu työstökone, mitä aikaisemmin on pidin lähes mahdottomana. Numeerisesti ohjatulla työstökoneella tarkoitetaan tietokoneohjattua sorvia, jolla kuka tahansa voi tehdä lähes mitä tahansa osia, muttereita tai valmiita teollisia komponentteja, joilla voi vaikka korjata lastenvaunut. Vaikka asia ei kuulosta isolta, käytännössä muutos on valtava. Enää ei tarvitakaan kaikessa konepajayritystä ja kauppaa, josta tietty osa on pakko ostaa, vaan sen voi tehdä itse avoimen lähdekoodin työstökoneella. Tämä avaa valtavia mahdollisuuksia uusille globaaleille tuotantomalleille. Esimerkiksi köyhä Afrikan maa voi alkaa itse tuottaa omia laitteitaan, ja sen riippuvuus kehittyneiden maiden markkinoista vähenee. Joku festivaalin osallistujista sanoi innoissaan yhdessä tekemisen kulttuurin ja ko.  laitteen poistavan jopa nälänhädän.

Kommentti kuvaa hyvin festivaalin tunnelmaa. Sadat eri tapaamiset pursuivat intoa ja jakamisen kulttuuria, tuntui vaikealta jättää päällekkäisyyksien takia monia niin mielenkiintoisia tapahtumia väliin. Onneksi lähes kaikki tapahtumat on videoitu tai muuten dokumentoitu sadan vapaaehtoistyöntekijän ja osallistujien avulla.  

Festivaalit on vasta alkusysäys tiedon avoimuudelle Suomessa. Täällä asiaa edistämään perustetaan Open Knowledge Foundation Finland. Useat yritykset alkavat kehittää uusia strategioita hyödyntämällä avointa julkista dataa tai avaamalla omaa dataansa asiakkailleen.

Erityisenä huomioinosoituksena suomalaiset avoimen datan aktivistit kokivat ministeri Urpilaisen aamukahvikutsun Smolnaan. Avoimen datan aktivistit ovat siirtyneet opiskelijakuppiloiden pöytien äärestä osaksi virallista Suomea.

Lue myös Ossi Kuittisen blogaus aiheesta: Tietoyhteiskunta tuleekin vasta nyt!