Kauhistus, pitääkö meidän kaikkien nyt ryhtyä yksinyrittäjiksi? Näin mietin vuosi sitten, kun Sitran Uusi Koulutus -foorumilla todettiin, että tulevaisuudessa tärkein työelämätaito on kyky luoda itse itselle työ. Itsensä työllistämistä ja yrittäjätaitoja varmasti tarvitaan enenevässä määrin, mutta eihän meistä kaikista voi mitenkään tulla yrittäjiä!
Tuskin tarvitseekaan. Nyt yhden syksyllisen työelämän taitekohtia Sitrassa pohdiskelleena, olen vahvasti sitä mieltä, että yksi keskeisimpiä taitoja työelämässä on kyky löytää omalle osaamiselle käyttöä. Tämä edellyttää aktiivista oppimista, itseohjautuvuutta ja itsetuntemusta: Mitä osaan? Mitä tavoittelen? Miten maailma muuttuu ympärilläni? Miten kehityn? Mitä minulla on tarjota? Jotkut puhuvat yrittäjämäisestä asenteesta, mutta ennen kaikkea kyse on oman elämän ja uran ohjaksissa olemisesta.
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus teki Sitralle selvityksen, jossa tarkasteltiin korkeakouluopiskelijoiden tulevaisuus- ja työllistymisuskoa sekä työelämän arvostuksia opintojen eri vaiheissa ja aloilla. Vuosien 2012 ja 2014 opiskelijabarometriaineistoihin nojaava selvitys paljasti, että yrittäjämäinen asenne korreloi voimakkaasti opiskelijan kokemukseen valmistumisen jälkeisestä tulevaisuudesta. Itseensä uskova, ratkaisuja etsivä ja yritteliäs opiskelija näkee tulevaisuutensa valoisana.
Tulokset vahvistivat, että korkeakouluopiskelijat eivät ainakaan kaipaa lisää pelottelua työelämän epävarmuudesta. He näkevät se jo. Ennemminkin tarvitaan uskoa tulevaan ja keinoja löytää mielekkäitä polkuja työelämään ja työelämässä.
Hyvä pöhinä lisääntynyt korkeakouluissa
Uudistuminen ja jatkuva kehittyminen motivoi monia, mutta tuo myös epävarmuutta. Pysyvä paikka ei ole enää pysyvä. Nouseva ala voi huomenna olla laskeva. Myös uransa alkutaipaleella olevat opiskelijat näkevät työelämän muuttuvaisuuden ja epävarmuuden.
Uralla en tässä tarkoita perinteistä nousujohteista uraa yhdellä alalla, vaan erilaisten elämän- ja työvaiheiden ketjua. Sen aikana saatetaan tehdä osa- tai kokoaikaista palkkatyötä, opiskella uutta, vaihtaa alaa, tehdä projekteja kevytyrittäjänä tai toimia kokopäiväisenä yrittäjänä. Joskus töitä tehdään peräkkäisinä jaksoina, joskus useaa työtä samanaikaisesti ja joskus limittäin. Yhä useampi kohtaa urallaan myös työttömyyden jaksoja. Urien polveilevuus on osin alakohtaista ja urat yksilöllisiä.
Ura on ennen kaikkea oppimista, kasvamista ja uudistumista. Loppujen lopuksi kyse on oman jutun löytämisestä, tavoitteisiin pyrkimisestä ja uskosta itseen. Onkin ollut ilahduttava huomata, että monen korkeakoulun sisällä ja ympärillä on niin sanottua ”hyvää pöhinää” aivan toisella tavalla kuin esimerkiksi omina opiskeluvuosina: on yhteisöllisiä työtiloja, hautomoita, yhteisprojekteja työelämän kanssa, korkeakoulujen ja yrityselämän tiivistä yhteistyötä, mentorointia, vertaisoppimista ja poikkitieteellisiä projekteja. Tällainen soveltaminen, tekemällä oppiminen, verkostojen luominen ja luova ongelmanratkaisu ovat opiskelijoille kullanarvoisia oppimisen paikkoja työelämää ajatellen.
On hyvä, että moni opiskelija tekee opintojen ohessa myös töitä. Opintojen aikainen työnteko lisää tulevaisuususkoa, kehittää verkostoja ja auttaa työllistymään.
Rohkeutta kokeilla ja epäonnistua tarvitaan epävarmoina aikoina entistäkin enemmän. Monelta sitä löytyy, mutta ei kaikilta – ainakaan luonnostaan. Jokainen meistä tarvitsee matkallaan tukea, työvälineitä ja oppimismahdollisuuksia oman polkunsa löytämiseen ja oman työn luomiseen. Tätä tarvitsevat erityisesti nuoret, jotka vasta rakentavat pohjaa omalle polulleen.
Koulutuskeskiviikko 17.2.
Keskustelemme korkeasti koulutettujen eväistä uuteen työelämään Koulutuskeskiviikossa 17.2. Voit seurata tilaisuutta webcastina täällä. Tilaisuudessa lanseeraamme ideakuulutuksen, jolla etsimme uusia avauksia korkeasti koulutettujen työllistyvyyden ja työelämävalmiuksien edistämiseksi. Tuo esiin oma ideasi! Linkki ideakuulutukseen löytyy Sitran sivuilta keskiviikkona 17.2.
Sitran Työelämän taitekohdat -avainalue ideoi ja kokeilee toimintamalleja, jotka auttavat työtä ja työntekijöitä löytämään toisensa nykyistä tehokkaammin. Lisäksi herättelemme suomalaisia kehittämään uuden työn markkinoilla ja uudessa työelämässä tarvittavia valmiuksia.
Suosittelemme