Oppiminen muuttuu, millaista on uusi koulutus?

Suomalaisella koululla menee hyvin. Johan sen monet tutkimukset sekä kaukaa maailmalta tutustumismatkoille tulevat koulutuskehittäjätkin todistavat. Tummia pilviä on kuitenkin alkanut ilmestyä koulutuskentälle ja muun muassa Suomen huonontunut sijoitus Pisa-arvioinneissa ja opettajien työssä jaksaminen on herättänyt huolta tulevasta. Moni asiantuntija kysyy, olemmeko menestyksen sokaisemana menettäneet halun kehittää ja satsata koulutuksen tulevaisuuteen yhtenä kokonaisuutena.

Sitran perustehtävä on Suomen kilpailukyvyn ja suomalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Koulutus on aihe, joka on näiden molempien asioiden ytimessä. Siksi pureudumme siihen Sitrassa tarkemmin seuraavan vuoden aikana, ja aloitamme loppuvuodesta Elinvoima-foorumin, jonka teemana on Uusi koulutus.

Työelämän murros ja siirtyminen voimakkaammin kohti tieto-, elämys- ja kokeiluyhteiskuntaa haastavat koulutuskenttää kokonaisuutena. Miten koulutus vastaa tulevaisuudessa työelämän osaamisvaatimuksiin, joista korostuvat muun muassa toiminta erilaisissa verkostoissa, luovuus ja projektityötaidot? Maailman monimutkaistuessa korostuu systeemisen ymmärryksen ja eri ilmiöiden välisten riippuvuussuhteiden hahmottamisen tarve.

Vaikka meillä Suomessa vannotaan konsensushengessä koulutuksellisen tasa-arvon nimeen, on huoli eriarvoistumisesta ja polarisaatiosta kasvanut koulutuskentällä. Miten voimme taata tulevaisuudessakin yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen eri taustan omaaville ja eri paikkakunnilla asuville? Miten koulu huomioi erilaiset oppijat tulevaisuudessa?  Miten teknologian kehitys mullistaa ne ympäristöt sekä roolijaon, joiden puitteista oppiminen on perinteisesti tapahtunut?

Kansainvälistymisen myötä on koulutuskentällä alettu puhumaan myös koulutusviennin mahdollisuuksista tulevaisuudessa. Asiantuntijat toteavat että koulutuksen kaupallistaminen, tuotteistaminen ja kilpailu ovat Suomessa edelleen uusia ilmiöitä, joiden edistämiseen tulisi panostaa yhä enemmän.

Opetusneuvos Martti Hellström totesi MTV3:n Huomenta Suomessa ti 12.8.2014 että koulutuskentällä on tunne siitä, ettei kukaan oikein ohjaa laivaa; teemme silppupäätöksiä ja ratkaisuja sen sijaan että asioita pohdittaisiin kokonaisuutena. Koulutuskenttää ohjaa hänen mukaansa nyt liian voimakkaasti talouden intressit. Resurssiniukkuuden lisääntyessä ja kuntatalouksien kiristyessä nousee esille kysymys siitä, miten koulutusjärjestelmää voidaan jatkossa kehittää kestävästi ja miten koulutusjärjestelmän tulisi tulevaisuudessa olla organisoitu.

Koulutuksen tulevaisuuteen vaikuttavat monet toimijat eri puolelta yhteiskuntaa. Suomalaista koulutuskentällä törmää lukuisiin kehittämishankkeisiin ja hyviin paikallisiin kokeiluihin. Yksittäinen vanhempi, opiskelija, koulun rehtori, opettaja ja/tai kouluttaja ovat muutoksen avaintekijöitä.  Koulutushallinnon, etujärjestöjen ja tutkimuksen vahvan roolin lisäksi myös liike-elämän ja kolmannen sektorin toiminta koulutuskentällä korostuu. Oppiminen ei tapahdu enää vain instituutioissa vaan yhä enemmän epämuodollisesti ja omaehtoisesti, jolloin koulutuksen kehittäjiä olemme me kaikki.

Erilaisia näkemyksiä siitä, mitä kaikkea koulutuksen tulisi olla, on paljon. Jokainen meistä on käynyt läpi oman koulutaipaleensa. Mihin suomalaisen koulutuksen vahvuudet tulevaisuudessa perustuvat? Mitä Sinun mielestäsi on tulevaisuuden Uusi koulutus? Tarjoamme mahdollisuuden yhteiseen moniääniseen, avoimeen ja rohkeaan keskusteluun koulutuksen tulevaisuudesta. Kerro näkemyksesi ja hae mukaan foorumille, jonka sisällön rakentavat osallistujat.

Lue lisää Uusi koulutus -foorumista täältä.