Oppimisen kehittämisessä tarvitaan uuden sukupolven muotoilua

Koulutukseen kohdistuvat säästöt ja leikkaukset haastavat kehittämään oppimista. Uudenlaisia ratkaisuja voidaan hakea muotoilun ihmislähtöisistä, kokeilevista ja osallistavista lähestymistavoista, kirjoittaa kaupunkimuotoilija Mikko Kutvonen.

Tyypillisesti muotoilu on mielletty materiaaleihin, muotoihin, sekä visuaalisuuteen liittyvinä kysymyksinä. Sittemmin muotoilua onkin kasvavasti ryhdytty soveltamaan kaupunkipalveluiden kehittämisessä sekä organisaatioiden kehittämisen työkaluna. On siis luontevaa ajatella, että muotoilun ihmislähtöistä lähestymistapaa on mahdollista kohdentaa myös koulutuksen ja oppimisen kehittämiseen.

Koulutuksessa kamppaillaan rakenteellisten ja yksilöllisten haasteiden parissa. Myös oppimisen kehittämisessä on kyettävä luomaan uudenlaisia ratkaisumalleja entistä niukemmilla resursseilla. Muotoilulle tyypillisen rakentavan kyseenalaistamisen näkökulmasta ei ole järkevää tarkastella yksilön oppimis- ja osaamispääoman rakenteellista alkuperää. Sen sijaan merkitystä on sillä, kuinka elinikäiseen oppimiseen kytkeytyvät tahot oppijoista opettajiin sekä koululaitoksista vapaaehtoiskenttään kannustetaan ja kytketään rakentamaan maata, jossa kaikki rakastavat oppimista. Vuorovaikutteinen suunnittelu ja osallistaminen mahdollistaa eri osapuolten aktiivisen roolin kehittämisessä ja huomioi erilaisia tarpeet ja toiveet osana kehittämispyrkimyksiä.

Muotoilun avulla myös digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet voidaan sitoa oppimiskokemuksen kehittämiseen. Digitaalisten oppimisympäristöjen ja oppiaineistojen pedagogista tehtävää voidaan kehittää aktivoimalla oppijat ja opettaja yhdessä pohtimaan uusia iloisen oppimisen tapoja. Voidaan sanoa, että muotoilun käytöstä on monelta osin tullut niin jokapäiväistä, että parhaiten sen merkitys huomataan vasta sitten kun käyttäjäymmärrys on ollut vaillinaista tai puuttunut kokonaan tuotteen tai prosessin kehittämisestä. Juuri siksi teknologian hyödyntämisessä keskeinen tavoite tulisi olla opettajien ja oppijoiden toiminnan syvällinen ymmärtäminen ja oppimiskokemuksen muotoilu haluttavaksi kokonaisuudeksi.

Uudistukset on tehtävä kokeillen

Oppimisen uudistamisessa kokeilevan kehittämisen tulee olla mukana kaikissa suunnittelun vaiheissa. Muotoilu on luonteva kehittämisen työkalu, kun luodaan uusia liiketoimintamalleja ja halutaan testata niitä jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa. Kokeiluista saatavat onnistumiset ja epäonnistumiset voivat tuoda lisävaloa konseptien elinkelpoisuuden ja vaikuttavuuden pohdintaan faktapohjaisen sekä tutkimuksista nojaavan arvioinnin rinnalle. Siksi muotoilu voikin vauhdittaa uusien koulutustuotteiden markkinoillepääsyä, uuden business-logiikan kehittelyä sekä innovatiivisten konsortio-yhteenliittymien muodostumista. Koulutusvienti on esimerkki alasta, joka tarjoaa loistavia mahdollisuuksia kehittää uutta liiketoimintaa ja skaalautuvia malleja palvelumuotoiluun nojautuen

Opetuksen näkökulmasta tarkasteltuna muotoilu tarjoaa runsaan kirjon menetelmiä innostavaan kokemuspohjaiseen oppimiseen. Mainiossa kirjassaan Suomalaisen koulun menestystarina ja mitä muut voivat siitä oppia (2015) Pasi Sahlberg on todennut, että uteliaisuuden herättäminen ja ylläpitäminen oppimisen moottorina on tulossa yhä tärkeämmäksi. Iso asia muotoilussa on juuri pyrkimys empatiaan ja käyttäjäymmärrys sekä pyrkimys tarkastella ilmiöitä kokonaisuuksina arkipäivän toimintaa ymmärtäen. Muotoilun visuaalisten ja kokemuspohjaisten menetelmien käyttäminen esimerkiksi ilmiöpohjaisissa harjoitteissa innostaa ratkomaan ongelmia yhdessä sekä lisää uteliaisuutta ja kokeilunhalua.

Puhuttaessa oppimisen kehittämisestä on myös kyettävä tunnistamaan muotoiluun kohdistuvat muutospaineet. Tiukentuvassa taloustilanteessa oppimiskokemuksen kehittämisessä ei ole vain kyse älykkäiden oppimisalustojen käyttäjäkokemuksesta ja oppimisympäristöjen tilasuunnittelusta vaan uudenlaisten oppijalähtöisten edellytysten luonnista ja koulutusrakenteiden uudelleentarkastelusta. Tästä johtuen on myös ymmärrettävää, että muotoilussa on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomioita kokonaisuuksien ja vaikuttavuuden arviointiin. On myös rehellistä myöntää, että muotoilu yksin harvoin yltää reformien tasolle. Siksi uuden sukupolven muotoilussa tarvitaan näkemyksellistä ja eteenpäin katsovaa otetta. On kyettävä kannustamaan yksilöitä ulos tynnyreistä ja luotsattava heidät kohti yhteistä muutosta. Edelläkävijyyteen tähtäävässä oppimisessa on kysymys monialaisesti johdettavasta toiminnasta, ei niinkään yksittäisten muotoilun osa-alueiden hallinnasta.

Kun oppimisen haasteita ratkaistaan, tarvitaan uudenlaista ketterän toimeenpanon kulttuuria ja jatkuvaa yhdessä tekemistä. On myös uskallettava kysyä miten ongelman arkkitehtuuri muotoillaan ja miten kokeileva tekeminen voidaan toteuttaa vaikuttavuuteen tähtääväksi toiminnaksi.

Syksyn ensimmäinen koulutuskeskiviikko käsittelee käyttäjälähtöistä suunnittelua ja sitä, mitä se voisi tarkoittaa koulutuksen kehittämisen ja tuotteistuksen näkökulmasta. Tervetuloa mukaan 2.9.! Lisätietoja ja ilmoittautuminen löytyvät täältä.