Otetaan sote-tiedosta kaikki irti

Kehitteillä oleva Isaacus yhdistää tulevaisuudessa hyvinvoinnin tietovarannot ja niiden käyttäjät sujuvasti ja turvallisesti. Näin osallistetaan yksilöitä, edistetään hyvinvointia ja luodaan jatkuvasti oppiva hyvinvoinnin ja terveyden ekosysteemi. Isaacus-blogisarjassa asiantuntijat valottavat aihetta omasta näkökulmastaan.

Otetaan sote-tiedosta kaikki irti – se säästää henkiä ja rahaa

Tietojohtaminen ja yhteen pelaavat tietojärjestelmät hyödyttävät meitä kaikkia. Tieto kulkee ajantasaisesti kaikille sitä tarvitseville turvallisesti, luotettavasti ja nopeasti. Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan, vaan Eksotessa ja Kainuussa vaikuttavaksi todettua tietojohtamisen mallia sopii käyttää muuallakin, myös sote-uudistuksessa.

Tietojärjestelmien rooli sosiaali- ja terveydenhuollossa on varsin merkittävä. Nykyaikaisessa sairaalassa on satoja ohjelmia. Kaikissa tapauksissa ohjelmien ei tarvitse keskustella keskenään, mutta usein ohjelmien yhteyksillä voidaan nopeuttaa toimintaa ja vähentää virheitä. Joissain tapauksissa tiedon siirtyminen säästää rahaa tai voi jopa pelastaa asiakkaan hengen. Rahaa säästyy, kun esimerkiksi laktoosi-intoleranssista kertovaa geenitestiä ei tarvitse tehdä joka kerta, kun potilas menee lääkäriin vatsavaivojen vuoksi. Tieto lääkityksestä tai vakavasta allergiasta saattaa pelastaa jopa potilaan hengen. Yhteistyö organisaatioiden välillä ja kansalaisten kanssa toisivat paljon lisää mahdollisuuksia tietojen hyödyntämiseen.

Tietojen siirtymisessä on huomioitava yhden organisaation sisäiset tiedot, mutta myös tiedonsiirto organisaatioiden välillä. Kansallinen terveystietojen Kanta-palvelu lisää mahdollisuutta tietojen siirtymiseen. Tietosuojan toteuttaminen vaikeuttaa kuitenkin tietojen käyttöä. Milloin on asiakkaan etu, että hän kieltää asiantuntijaa eli lääkäriä näkemästä omia terveyteensä liittyviä tietoja? Henkilökunnalla on kuitenkin vaitiolovelvollisuus.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä kehitettiin Sitran tuella tietojohtamisen malli, joka on käsikirjan avulla otettavissa käyttöön myös muualla. Miten sote-uudistus toteutetaan? -raportissa käydään läpi erityisesti vanhuspalvelujen tilannetta. Raportin mukaan Eksotessa on pystytty jo merkittävästi pienentämään kustannusennustetta, kun tietojohtamisen mallia on hyödynnetty osana uutta johtamisjärjestelmää. Tietojohtamisen malli on otettu käyttöön myös Kainuussa.

Suomessa tietoja kerätään kattavasti, mutta tietosuoja vaikeuttaa käyttöä

Etelä-Karjala on yksi suunniteltu itsehallintoalue ja siellä sote-palvelut tuotetaan työterveyshuoltoa ja yksityisiä palveluita lukuun ottamatta yhdestä organisaatiosta. Tämä on helpottanut tietojohtamisen mallin kehittämistä ja käyttöönottoa. Omassa maakunnassani Varsinais-Suomessa vastaavat palvelut tuotetaan yhden organisaation sijaan 25 kunnan ja kuntayhtymän toimesta.

Tietojohtamisen mallissa tunnistamattomaan muotoon muutettuun henkilötunnukseen liitetyt käynti-, kontakti- ja kustannustiedot päivittyvät tietokantaan automaattisesti joka päivä ja ovat siten nopeasti käytettävissä päätöksenteon tukena. Mikäli Varsinais-Suomessa halutaan tällä hetkellä kerätä vastaavat tiedot, se on mahdollista tutkimusprojektissa. Tutkimuslupien hakemiseen ja käsittelemiseen sekä tietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen kuluisi aikaa useita kuukausia.

Tietojohtamisen mallia voi käyttää myös useamman organisaation alueella tai valtakunnallisesti, mutta silloin täytyy sopia yhdessä järjestelmälle omistaja ja kustannusten jakautuminen. Tietoturvaan ja -suojaan liittyvät kysymykset olisi myös tarkemmin tutkittava. Tutkielmassani Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojohtaminen, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä kehitetyn tietojohtamisen mallin arviointia tuon esille tietojohtamisen mallin mahdollisuuksia uusilla alueilla ja valtakunnallisestikin. Tietokantojen ja -järjestelmien kapasiteetti tuskin on esteenä nykyistä yhtenäisemmälle tietojen käsittelylle johtuen Suomen pienestä väkimäärästä.

Kunnat hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä sote-uudistuksessa. Lähde: STM

Tietojohtamisesta voimaa sote-uudistukseen

Onko ainoa mahdollisuus Suomessa jatkaa järjestelmien rakentamista pirstaleisesti vanhan teknologian päälle vai olisiko aika katsoa asiaa uudesta näkökulmasta sote-palvelujen uudelleenorganisoinnin yhteydessä?

Mikäli laajaa tietojärjestelmien uudistusta ei voida toteuttaa, auttaisi tietojohtamisen mallin käyttöönotto valtakunnallisesti vertailtavuuden parantumisessa ja tietojen hallinnassa. Uutta järjestelmää suunniteltaessa olisi hyvä huomioida kaikkien tietojohtamisesta hyötyvien tahojen erilaiset tarpeet.

Oman hyvinvointini johtajana ja kansalaisena haluaisin lajitella ja kommentoida lääkärien minusta tekemiä havaintoja, seurata laboratorioarvoja aikasarjoissa ja yhdistellä tietoihin vaikka omalla älylaitteellani keräämiäni tietoja esimerkiksi nukkumisesta tai liikkumisesta. Tutkijoille puolestaan Eksoten tietojohtamisen mallin mukainen valtakunnallinen tietokanta olisi aarreaitta. Johtamisen tueksi tietoihin pitäisi pystyä integroimaan tarkempaa tietoja palvelurakenteesta, henkilöstöstä ja muista resursseista.

Järjestelmien puolueeton, tietojärjestelmätoimittajien ansaintalogiikasta piittaamaton ja järkevä kehittäminen on meidän kaikkien kansalaisten yhteinen asia. Toivottavasti mahdollisimman moni ottaa kantaa www.otakantaa.fi julkisissa palveluissamme aloitettuihin moniin tietojärjestelmien kehittämishankkeisiin.

#isaacus #tietojohtaminen #sote

Sitra edistää tällä hetkellä sote-tiedon nykyistä tehokkaampaa tuottamista ja käyttöä sekä sote-palvelujen valtakunnallista vertailtavuutta myös yli 50 kunnan alueella tehtävillä palvelupakettien pilottihankkeilla, joista löydät lisätietoa täältä. Sote-tietojohtamisen malli luo osaltaan edellytyksiä palvelupakettien käyttöönotolle.