Päätös Genomikeskuksesta on tärkeä sijoitus suomalaisten terveyteen

Sairauksien ehkäisy ja diagnoosit paranevat Suomessa tulevina vuosina. Samalla myös hoitokeinojen kohdentuminen Suomen terveydenhuollossa tarkentuu. Tämän mahdollistaa valtioneuvoston tuore päätös myöntää rahoitus genomikeskuksen perustamiseksi.

Miltä kuulostaisi saada oma terveys- ja hyvinvointiprofiili, jossa olisi mukana myös omaan perimääsi liittyvä tieto? Tämä voi olla mahdollista Suomessa muutaman vuoden kuluttua niille, jotka tällaisen tiedon haluavat. Korkeassa riskiryhmässä oleville voitaisiin tarjota terveysvalmennusta ja apua jo ennen sairastumista.

Tämän mittaluokan genomikeskusta on yritetty perustaa Suomeen jo vuosia sitten, muun muassa Leena Palotien toimesta, mutta tähän asti se on jäänyt vain haaveeksi.  Kateellisina olemme pälyilleet Tarton suuntaan, jossa on hyvinvoiva genomikeskus kuin myös Ruotsin suuntaan, jossa on vastikään investoitu uusiin uljaisiin genomitietoa tuottaviin sekvensointilaitteisiin.

Vihdoin aika on kypsä hankkeen toteutumiselle myös Suomessa. Jo viime kesäkuussa koettiin hieno hetki, kun Suomen kansallinen genomistrategia valmistui sosiaali- ja terveysministeriön, Sitran ja Helsingin yliopiston yhteistyöllä.

Kansallisen strategian aikaansaaminen nopeasti kehittyvän toimi- ja tutkimusalan suhteen on maailman mittakaavassa hieno saavutus, mutta strategia on parhaimmillaankin vasta suunnitelma siitä, mitä pitäisi tehdä.

Genomitiedon hyödyntäminen on yksi terveydenhuoltoa merkittävästi mullistavista trendeistä yhdessä digitalisaation ja sen osaltaan mahdollistaman omahoidon yleistymisen kanssa. Monen ihmisen elämänlaatu voi parantua Genomikeskuksen tuottaman tiedon myötä, sillä se auttaa ehkäisemään ja parantamaan kansantauteja

Siksi Suomen hallituksen äskettäinen kehysriihipäätös 17 miljoonan euron myöntämisestä vuosille 2017—2020 genomikeskuksen perustamiseen, biopankkeihin ja kansalliseen syöpäkeskukseen on merkittävä askel kohti genomistrategian vision toteutumista. Muihin strategian tavoitteisiin voit tutustua esimerkiksi tässä tiivistelmässä.

Mutta mikä genomikeskus oikeastaan on ja miksi sen perustaminen on tärkeää?

Genomitiedosta tarvitaan aktiivista kansalaiskeskustelua

Terveyteemme liittyvä tietoa säilytetään tällä hetkellä hajallaan eri järjestelmissä ja tietokannoissa. Genomitieto ei ole tästä poikkeus. Lisäksi kansalaisille tarkoitettujen kaupallisten geenitestien ja niihin liittyvien oheispalvelujen tarjonta on tällä hetkellä hyvin kirjavaa ja käytännössä ulkomaisten yritysten hallussa.

Genomikeskus ohjaa strategian toimeenpanoa. Keskuksen tulisi myös mahdollistaa genomitiedon tallennus ja tietojen integrointi sekä rajapinnat muihin palveluihin. Muita keskukselle alustavasti suunniteltuja tehtäviä ovat muun muassa keskitettyjen tutkimus- sopimus- ja kaupallistamispalvelujen tarjoaminen, geenitestien validiteetin ja kustannusvaikuttavuuden arvioiminen kansallisella tasolla, tutkimushankkeiden eettisen arvioinnin yhdenmukaistaminen ja tehostaminen sekä genomitiedon hyödyntämisestä käytävän kansalaiskeskustelun aktivoiminen.

Yksi tavoite on myös edistää Suomen osallistumista kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. Olin vastikään mukana suomalaisdelegaatiossa, joka tutustui parin viikon ajan terveydenhuollon suurimpiin trendeihin Yhdysvalloissa. Yksi keskeisimpiä havaintoja matkalta oli, että tulevaisuudessa lähes kaikki lääketieteellinen tutkimus tarvitsee genomitietoa. Se auttaa meitä selvittämään sairauksien syitä ja kehittämään lääkkeitä ennen näkemättömällä tavalla. Kehitteillä on muun muassa rokotteita tiettyjä syöpätyyppejä vastaan.

Genomikeskuksen ansiosta monen ihmisen elämä tulee pelastumaan.