archived
Arvioitu lukuaika 2 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Pienellä budjetilla suuria asioita

Kansakuntamme identiteettiä ja tulevaisuuden hyvinvointia rakennetaan monipuolisesti taiteen ja kulttuurin avulla. Keinoja yksityisen rahan houkuttelemiseksi taiteen ja kulttuuriperinnön tukemiseen on, mutta niiden soveltamista pitäisi laajentaa.

Kirjoittaja

Eeva-Johanna Eloranta

SDP:n kansanedustaja ja Turun kaupunginvaltuutettu

Julkaistu

Taide ja kulttuuri lisäävät henkistä hyvinvointia, mutta kulttuuria kokeva voi paremmin myös fyysisesti. Ne heijastavat historiaa ja yhteiskuntaa ja tuovat merkityksiä elämään. Ne avaavat mahdollisuuden nähdä todellisuus ja ajan ilmiöt luovasti erilaisista näkökulmista haastaen kokijaa mietiskelyyn ja keskusteluun. Erityisen tärkeää tämä on lapsille ja nuorille, sillä nopeasti muuttuvassa ja monimutkaistuvassa nykymaailmassa kyky ajatella luovasti on yksi tärkeimmistä voimavaroista.

Taiteen ja kulttuurin mahdollisuudet tukea ihmisarvoista elämää, terveyttä ja hyvinvointia ovat lähes mittaamattomat. Vaikka kulttuuri on valtion ja kuntien budjeteissa pieni kokonaisuus, on se koko kansakunnan identiteetin ja hyvinvoinnin kannalta suuri asia. Jokaisella ikään, asunpaikkaan ja varallisuuteen katsomatta tulee olla mahdollisuus kokea ja harrastaa kulttuuria ja taidetta. Kulttuurin ja taiteen kaveriksi kasvetaan jo lapsena.

Lisää rahaakin taide ja kulttuuri toki tarvitsisivat. Yksityistä rahaa voitaisiin houkutella niiden tukemiseen enemmän myös suuren maailman tyyliin, tekemällä lahjoituksista laajemmin verovähennyskelpoisia. Tällä hetkellä taiteen ja suomalaisen kulttuuriperinteen hyväksi tehtyjen lahjoitusten verovähennysoikeus koskee vain yhteisöjä ja on muutenkin hyvin rajoitettua eikä näin ollen erityisen houkuttelevaa.

Yksi tapa saada taidetta lähemmäs ihmistä on prosenttiperiaate eli rakennushankkeissa prosentin osoittaminen taiteelle. Voi vain kuvitella, kuinka paljon hyvinvointia prosenttiperiaatteen toteuttaminen nykyistä laajemmin voisi tuoda mukanaan julkisiin tiloihin, kuten terveyskeskuksiin, vanhainkoteihin tai kouluihin. Tämän soisi yleistyvän.

Luova työ tuo myös kasvua ja uutta työtä. Vuonna 2014 julkistettu eurooppalainen selvitys nostaa esiin alojen merkityksen digitaalisen talouden vetureina. Kulttuuri- ja luovat alat ovat Euroopan suurimpia työllistäjiä, ja ne ovat kasvaneet talouskriisistä huolimatta. Niiden kokonaisarvo on 535,9 miljardia euroa, ja ne tarjoavat Euroopassa työtä 7 miljoonalle ihmiselle. Ala tarjoaa vastauksia myös alati pahenevaan nuorisotyöttömyyteen, sillä se työllistää erityisesti nuoria.

Kulttuuri- ja luovat alat tarjoavat ratkaisuja niin henkisen, fyysisen kuin taloudellisenkin hyvinvoinnin parantamiseen. Kiiruhtakaamme siis kulttuurin pariin.

Mistä on kyse?