Pienyritykset kestävää kasvua rakentamassa

Maailma käy koko ajan vaikeammin ennakoitavaksi. Kasvun rajat tulevat vastaan joka puolella. Rajankäyntiä yksilön ja yhteisön vastuun välillä käydään kaikilla rintamilla. Miten maaseudulla turvataan yhteisön kantokyky ja yksilön valinnanvapaus, kun väki karkaa kasvukeskuksiin, palvelut kyliltä pois ja liikkuminen kallistuu?

Luonto asettaa rajat kaikelle inhimilliselle toiminnalle. Yrittäjyys maaseudulla ei ole tästä poikkeus. Useimmilla yrityksillä on kuitenkin kestävän kasvun rajat vielä kaukana, kasvunvaraa on paljon. Toisaalta on monia yrityksiä, joissa otetaan turhia liiketoimintariskejä ympäristön kustannuksella vain siksi, ettei valintojen laajemmista vaikutuksista ole tietoa.  Pienet yritykset voivat näiden riskien ennakoinnissa olla jopa vahvempia kun isot, sillä niissä tekojen ja päätösten vaikutukset tulevat helpommin esiin.

Maailmanlaajuiset kehityskulut kuten polttoaineen hinnan nousu, säiden ääri-ilmiöt, biopolttoaineiden tuotanto ja ikääntyminen, näkyvät jo Suomessa. Monet niiden ikävistä seurauksista tuntuvat ensiksi maaseudulla. Yksilöä nämä trendit usein pelottavat, jos niitä ylipäänsä tiedostetaankaan.  Jotta niiden tuomiin haasteisiin voidaan vastata, täytyy meidän yksin pohtimisen sijasta luoda yhteinen käsitys siitä, mihin olemme pyrkimässä. Kun päämäärä on yhteinen, saadaan yhteiskunnan eri toimijoiden teot linjaan ja haasteisiin on mahdollista vastasta.

Asiakkaan ymmärtämisellä koko kasvunvara käyttöön

Pienyrittäjyys, maaseudun elinvoimaisuus, paikallinen tuotanto ja hyvinvoinnin lähteiden löytäminen läheltä, luonnosta, ovat ihmiskunnan selviytymisessä välttämättömiä. Hyvinvointia ei voi pidemmän päälle tuoda meille muualta. Kestävää hyvinvointia ei myöskään voi kaataa ihmiseen ylhäältä – se kasvaa meihin samoin kuin kasvit imevät ravinteensa maaperästä.

Sitra ja ProAgria ovat tuottaneet uuden työkalun maaseudun yrittäjien käyttöön. Kasvunvara-kirja tuo nimensä mukaisesti yrittäjien ja valmentajien käyttöön monipuolisen pakin työkaluja palvelujen kehittämiseen. Tavoitteena oli tehdä asiakkaan tarpeet ja yrityksen toimintaympäristön mahdollisimman hyvin huomioon ottava käytännönläheinen opas, joka kulkee mukana yrityksen ja yrittäjän arjessa.

Palvelumuotoilu, eli yrityksen tuottaman palvelun ja kokemuksen suunnittelu käyttäjän näkökulmasta käsin, on tarpeen myös julkisia hyvinvointipalveluita kehitettäessä. Maaseutukunnat ja näiden yrittäjät ovat tässä vahvoilla – yhteys päättäjien, yrittäjien ja kunnan henkilöstön välillä on usein läpinäkyvämpi ja välittömämpi kuin suurissa kaupungeissa. Kestävään kasvuun siirtyminen ei tapahdu vain ylhäältä alaspäin tai ruohonjuuritasolta ylös, julkisesta yksityiseen tai päinvastoin. Muutos tapahtuu kaikkialla, ja sen kipinät kytevät jo. Kasvunvara-kirja on yksi näistä. Pian roihahtaa.