sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Lapissa kiertotalous on ollut osa elämää jo ennen termin keksimistä: harvaan asutussa, pitkien välimatkojen maakunnassa porosta käytettiin omassa taloudessa lähes kaikki vielä pari sukupolvea sitten. Nyt liikenneyhteydet ovat parantuneet ja valikoivaan kulutukseen ohjaava kulutusyhteiskunta on saapunut myös Lappiin. Osa porosta on jäänyt hyödyntämättä, jolloin myös osa tuotantopanoksesta on hukattu.
Lapin porotalous on kuitenkin siirtymässä uusiin toimintatapoihin ja ansaintamalleihin, joiden myötä hukkaa ja jätettä ( sivuvirtoja Sivuvirta Pääasiallisen tuotteen valmistusprosessissa syntyy usein erilaisia sivutuotteita, kuten hukkalämpöä. Näitä sivutuotteita kutsutaan sivuvirroiksi, jotka kannattaa myös hyödyntää uudelleen. Avaa termisivu Sivuvirta ) hyödynnetään yhä enemmän raaka-aineena. Perinteinen elinkeino on osa globaalia ylikulutuksen vastaista trendiä.
Sivuvirtojen hyödyntämisen haasteena paikallinen ja ajallinen hajanaisuus
Lapissa on Sitran alueellisten kestävien ruokajärjestelmien rahoitusohjelmasta rahoitetussa Biojätteestä raaka-aineeksi – kala- ja porotalous osaksi kiertotaloutta -hankkeessa selvitetty syksystä 2017 alkaen kaupallisen kalastuksen ja porotalouden sivuvirtoja ja biojätteen määrää. Hankkeessa selvitetään muun muassa porotalouden sivuvirtojen määrää ja alueellista jakaumaa, sivuvirtojen tämänhetkistä käyttöä, vaihtoehtoisia uusia hyödyntämismahdollisuuksia, kiertotalouden alueellisia haasteita ja mahdollisuuksia hyödyntää biojätettä osana teollista kiertotaloutta. Nuorissa on tulevaisuus – opintojensa loppuvaiheessa olevat Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijat osallistuvat hankkeen haastatteluihin ja hankkeen tulokset viedään agrologikoulutukseen heti tuoreeltaan.
Lapin olosuhteissa kiertotalouden ja jätehuollon haasteena ovat aina olleet harva asutus, pitkät matkat ja sivuvirtojen hajanaisuus.
Porotalouden osalta sivuvirtojen hyödyntämisen tekee haasteelliseksi myös sivuvirtojen voimakas ajallinen vaihtelu: sesonkia on loka-joulukuu, jolloin pääosa vuosittaisesta 80 000-100 000 teurasporosta teurastetaan. Sivuvirrat keskittyvät nykyisin kuitenkin poroteurastamoihin, mikä helpottaa niiden hyödyntämistä
Poron osalta sivuvirtojen kokonaismääräksi arvioidaan 2 000 tonnia, joka jakaantuu laadullisesti ruuansulatuselimistöön (vajaa puolet sivuvirrasta), elinpaketteihin (15 %), päihin ja koparoihin (15 %), vereen (10 %) ja taljoihin (10 %). Mikäli poro leikataan luuttomaksi, syntyy tästä vielä merkittävä määrä luusivuvirtaa (noin 30 prosenttia teurasruhon painosta).
Miten poroa jo hyödynnetään?
Poron osalta pitkäkestoinen jalostuksen kehittäminen näkyy myös teurastuksen sivuvirtojen hyödyntämisessä. Päät, koparat ja sisäelimet menevät pääosin jatkojalostukseen rehu- ja lannoiteteollisuuden raaka-aineeksi. Sisäelimistä noin kolmasosa (kielet, sydämet ja vasojen maksat) hyödynnetään elintarvikkeena. Nyt alalla mietitään myös pestyjen suolien hyötykäyttöä.
Verestä vain noin kolmasosa hyödynnetään joko rehujen ja lannoitteiden raaka-aineena tai elintarvikkeena.
Veren erottelu elintarvikekäyttöön vaatii oman verentalteenottojärjestelmän, joka on taloudellisesti mahdollista ottaa käyttöön vain isommissa yksiköissä. Poron veren käyttöön on kuitenkin kasvavaa kiinnostusta ravintolasektorilla.
Meneillään oleva Parasta poroa -hanke sisältää myös sivutuote osion, jossa on erityisesti kartoitettu sivutuotteiden jalostusta lemmikkieläinten ravinnoksi. Isommista toimijoista muun muassa Kylmänen Food Oy tarjoaa porosta tehtyjä lemmikkieläinruokia.
Taljat on saatu pääsääntöisesti myytyä niiden jatkojalostajille – poron nahan suosio on tasaisesti lisääntynyt myös muotitaloissa. Nahkoja jalostaa muun muassa rovaniemeläinen Lapin Nahka Oy. Nahkojen ohella myös mm. sarvia ja sorkkia hyödynnetään esimerkiksi matkamuistotuotannossa. Pitkälti poroon perustuvaa perinteisen saamelaiskäsityön opetusta annetaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Inarissa. BBS – Bioactive Bone Substitutes -yhtiö on Oulussa kehittänyt poronluuhun perustuvan luunmurtumien parantumista edistävän lääkkeen. Kyseessä on ensimmäinen poroa hyödyntävä lääke ja tärkeä pororaaka-aineen uusi aluevaltaus.
Mitä tapahtuu hyödyntämättömälle porojätteelle?
Poron teurastuksessa ja leikkaamisessa syntyneet sivutuotteet voidaan sivutuotelain mukaan haudata maahan. Ruoansulatuselimistö haudataan yhdessä tarkastuksessa hylättyjen elinten, ruhonosien ja ruhojen kanssa pääsääntöisesti kaikilla teurastamoilla. Hautaamisen tulee kuitenkin tapahtua annettujen ohjeiden mukaan eikä siitä saa koitua haittaa ihmisten tai eläinten terveydelle. Tämä on kuitenkin se viimeinen vaihtoehto myös porotalouden harjoittajien mielestä.
Aika ajoin on myös esiintynyt paikallisia porotalouden imagoa heikentäviä ympäristöongelmia muun muassa lintujen ja kettujen kerääntyessä hautaamispaikoille ja levitellessä peittämättömiä jätteitä maastoon.
Haastamme yritykset etsimään yhdessä ratkaisuja poro- ja kalataloudesta syntyville eri raaka-aineille. Tiedätkö sinä ruokafirman, joka brändäisi poron suolet? Onko poroissa ja kaloissa sellaisia osia, joita voidaan hyödyntää lääketeollisuudessa? Onko logistiikkaan keksittävissä mobiiliratkaisuja?
Blogi on osa #leikkaakokeittiössä-viikkoa, jolloin nostamme esiin kiertotalousratkaisuja eri keittiöissä.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.