Sukat pyörivät jaloissa ja ajatukset rullaavat vuoristorataa: parin päivän päästä istun Geneven kansainvälisessä konferenssikeskuksessa yhdessä satojen neuvottelijoiden, tutkijoiden, sekä järjestöjen, nuorten ja alkuperäiskansojen edustajien kanssa päättämässä, miten luontokato Luontokato Ihmisen toiminnallaan aiheuttama luonnon monimuotoisuuden romahdus, joka on käynnissä kaikkialla maapallolla. Luontoa katoaa sata tai jopa tuhat kertaa nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Käynnissä on maapallon historian kuudes sukupuuttoaalto. Avaa termisivu Luontokato pysäytetään.
YK:n biodiversiteettisopimuksen valmistelukokouksessa, 13.3.–29.3., neuvotellaan uusista kansainvälisistä luontotavoitteista. Lopulliset tavoitteet lyödään lukkoon myöhemmin tänä vuonna sopimuksen osapuolikokouksessa, COP15:ssa.
Agendalla kaikkia innostavat luontotavoitteet
YK:n biodiversiteettisopimus on kattavin luonnon monimuotoisuutta Biodiversiteetti Elollisen luonnon monimuotoisuus, joka turvaa elämän edellytykset maapallolla. Avaa termisivu Biodiversiteetti koskeva kansainvälinen sopimus, jonka puitteissa valtiot sopivat kymmenen vuoden välein kansainvälisistä luontotavoitteista. Edellisillä, vuonna 2010 asetetuilla Aichi-tavoitteilla pyrittiin pysäyttämään luontokato vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteet koskivat mm. luonnolle haitallisista tuista luopumista, suojelua ja luonnon tarjoamien palvelujen Luonnon tarjoamat palvelut Luonnon ihmiselle tarjoamat aineelliset ja aineettomat hyödyt, kuten hiilinielut, ravintokasvien pölytys, veden ja ilman puhdistus tai tulvien hillintä. Avaa termisivu Luonnon tarjoamat palvelut turvaamista.
Tavoitteiden saavuttamisessa kuitenkin epäonnistuttiin, ja luontoa katoaa edelleen hälyttävää vauhtia kaikkialla maailmassa – myös meillä Suomessa.
Onko syytä huoleen? On. Tilanne on äärimmäisen vakava, koska meidän ihmisten terveys, hyvinvointi ja talous ovat täysin riippuvaista kukoistavasta kotiplaneetasta.
Luontokadon pysäyttäminen on edelleen mahdollista.
Onko syytä toivottomuuteen? Ei. Luontokadon pysäyttäminen on edelleen mahdollista. Siksi odotan malttamattomana, että uusista tavoitteista päästään vihdoin sopuun, ja niitä lähdetään toteuttamaan.
Mutta mitä nyt alkavassa kokouksessa kannattaa erityisesti pitää silmällä?
- Saadaanko kaikki mukaan? Yksi syy aiempien tavoitteiden epäonnistumiselle oli, että ne jäivät pitkälti ympäristöministeriöiden harteille. Siksi uusista tavoitteista täytyy saada sellaiset, että ne koskettavat ja puhuttelevat koko yhteiskuntaa. Sellaiset, että jokainen ministeriö, yhteiskunnan sektori sekä Maija Maanviljelijä ja Paavo Pankkiiri voivat löytää oman roolinsa luontokadon pysäyttämisessä.
- Edistetäänkö rakenteellista muutosta? Yksi neuvotteluiden eniten pinnalla olleista tavoitteista on tavoite suojella 30 prosenttia maapallon maasta ja meristä. Laajan suojelun ja ennallistamisen lisäksi tavoitteissa on kuitenkin tärkeää keskittyä ajamaan laajempaa yhteiskunnallista muutosta – esimerkiksi muutosta tapaamme tuottaa ja käyttää materiaaleja. Tässä kiertotaloudella Kiertotalous Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Avaa termisivu Kiertotalous on merkittävä rooli: kun olemassa olevaa hyödynnetään tehokkaammin, tarve ottaa käyttöön uusia luonnonvaroja vähenee ja luonnolle jää enemmän tilaa.
- Mikä olisi 1,5 astetta luonnolle? Luontokadon pysäyttämiseltä puuttuu selkeä, laajasti tunnettu ja jaettu tavoite. Kiinnostavaa onkin, millainen yhteinen missio nyt saadaan muotoiltua. Saadaanko neuvotteluissa luotua jotain yhtä näpäkkää kuin Pariisin sopimuksen tavoite rajata ilmaston kuumeneminen 1,5 asteeseen?
Nuoret aktivistit, monimuotoisuuden turvaajat ja tulevaisuuden rakentajat
Kokouksen lähestyessä mietin erityisesti oman sukupolveni, eli nuorten roolia luontokadon pysäyttämisessä. Mietin lapsia, jotka kertovat vanhemmilleen, että elämäntapamme tarvitsee remonttia. Mietin suurkaupunkien kasvatteja, jotka eivät ikinä ole nähneet oikeaa metsää tai tähtitaivasta. Mietin nuoria, jotka vaativat parempaa tulevaisuuttaa ja niitä, jotka eivät edes ymmärrä kuinka hataralla pohjalla tulevaisuutemme on, jos luontokatoa ei pysäytetä.
Mitä me voimme tehdä ja miltä tulevaisuutemme näyttää neuvotteluiden valossa?
Vastaus ei ole vielä valmis, mutta selvää on, että meitä tarvitaan. Maailman muuttajiksi, siltojen rakentajiksi, sekä oman sukupolvemme, että ihmiskunnan ravistelijoiksi. Myös sinua tarvitaan. On aika kääriä hihat ja etsiä oma tapa toimia.
On aika kääriä hihat ja etsiä oma tapa toimia
Itse lupaan päivitellä kuulumisia neuvotteluista Instagramissa, jaTwitterissä kannattaa ottaa seurantaan YK:n biodiversiteettisopimuksen virallinen tili. Ajantasaisia uutisia luvassa myös sopimuksen verkkosivuilla.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.