Puheenvuoro
Arvioitu lukuaika 5 min

Ratkaiseeko tekoälyasetus generatiivisen tekoälyn ympäristöhaasteet?

Generatiivisen tekoälyn koulutuksella ja käytöllä on huomattava ympäristökuorma. EU:n uusi lainsäädäntö patistaa eurooppalaisille markkinoille haluavia toimijoita kehittämään energiatehokasta tekoälyä, mutta ovatko EU:n toimet ympäristön kannalta riittäviä?

Kirjoittajat

Kristine Alanko

Asiantuntija, Data ja kilpailukyky

Ella Palo

Projektikoordinaattori, Data ja kilpailukyky

Julkaistu

Yksi kysymys tekoälytyökalu Chat GPT:lle kuluttaa tällä hetkellä noin kymmenkertaisen määrän energiaa verrattuna yhteen Google-hakuun. Suurten kielimallien (kuten GPT-3) koulutus voi kuluttaa miljoonia litroja makeaa vettä datakeskusten jäähdytykseen riippuen siitä, missä päin maailmaa kielimalli sijaitsee.

Tulevaisuudessa tekoälyn energiankulutuksen ennakoidaan kasvavan entisestään. Esimerkiksi Googlen päästöt ovat kasvaneet 48 prosenttia viiden viime vuoden aikana. Päästöjen kasvu johtuu suurelta osin generatiivisen tekoälyn Generatiivinen tekoäly; luova tekoäly; tuottava tekoäly Tekoälymalli, joka tuottaa uutta sisältöä kirjoitetun tekstin, äänen, kuvien tai videoiden muodossa. Mallit on koulutettu valtavilla esimerkkiaineistoilla ja ne toimivat näiden aineistojen piirteiden avulla. Avaa termisivu Generatiivinen tekoäly; luova tekoäly; tuottava tekoäly koulutukseen ja käyttöön tarvittavan laskentatehon kasvavasta tarpeesta, joka heijastuu datakeskusten kasvavaan energiankäyttöön.  

Lisääntyvästä energiantarpeesta ja kielteisistä ympäristövaikutuksista huolimatta Euroopan on muiden mukana välttämätöntä panostaa generatiivisen tekoälyn strategiseen kehittämiseen. Kilpailukykyiset ja luotettavat eurooppalaiset kielimallit ovat tärkeitä uusien sovellusten ja kaupallisten palvelujen rakentamisessa. Generatiivisen tekoälyn kehittämisen ei pidä kuitenkaan olla itseisarvo, vaan kehityksen tulee tapahtua ekologinen ja sosiaalinen kestävyys huomioiden.  

Tekoälyasetus on vasta alku tekoälyn ympäristöhaittojen vähentämisessä 

Seuraavan EU-komission haasteena on varmistaa sellaiset politiikkatoimet, joiden avulla generatiivisen tekoälyn myötä kasvanut laskentakapasiteetin tarve voidaan sitoa kestävään ja uusiutuvaan energiaan. Haasteeseen vastaa Euroopan komission tekoälyasetus, joka tuli voimaan 1.8.2024. Asetuksen tarkoituksena on edistää eurooppalaisten arvojen mukaista, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullista tekoälykehitystä, joka voi parhaimmillaan kääntyä eurooppalaisten toimijoiden kilpailueduksi. 

Osana tekoälyasetuksen toimeenpanoa komission tehtävänä on varmistaa, että yritykset ja hallintoelimet pystyvät valitsemaan EU:n markkinoilla käyttöön otettavat tekoälymallit ympäristön kannalta vastuullisesti.  

Komissio pyrkii tekoälyasetuksen avulla kehittämään tekoälyjärjestelmien resurssitehokkuutta standardoinnin ja neljän vuoden välein tehtävien arviointikatsausten avulla. Asetuksessa määritellään raamit, joita täydennetään standardeilla. Esimerkiksi moniin tarkoituksiin soveltuvia yleiskäyttöisiä tekoälyjärjestelmiä kehittävien yritysten on raportoitava järjestelmien käyttämästä energiasta tai arvioitava energiankäyttö tarvittavan laskentatehon mukaan.

Konkretia kestävästä tekoälykehityksestä ja siihen liittyvien ympäristöhaittojen vähentämisestä kuitenkin uupuu. Tekoälyasetus ei esimerkiksi määrittele sanktioita korkeasta energiankulutuksesta eikä tuo esille konkreettisia toimintatapoja päästöjen vähentämiseksi. EU:n olisi hyvä esimerkiksi määritellä korkean energiankulutuksen malleille käyttöönoton periaatteet, jotta malleja ei oteta turhaan käyttöön sellaisissa tapauksissa, joissa matalamman energiankulutuksen tekoälyjärjestelmien käyttö on mahdollista.   

Euroopan komissio täsmentää vielä tekoälyasetuksen sisältöä, kuten riskikategorioita ja vapaaehtoisia käytännesääntöjä asetusta täydentävien, niin kutsuttujen delegoitujen säädösten avulla. Vapaaehtoisesti sovellettavista käytännesäännöistä yksi liittyy tekoälyjärjestelmien ympäristökestävyyden vaikutusten arviointiin esimerkiksi energiatehokkaassa ohjelmoinnissa (kuten vihreä koodi). Sitovien delegoitujen säädösten laadinta on poliittinen prosessi, johon on mahdollista ottaa mukaan myös yrityksiä. 

Eurooppa tarvitsee julkista keskustelua tekoälyn tulevaisuudesta 

Tekoälyasetus ottaa huomioon tekoälyn energiankulutuksen sääntelyssä, mutta sen voimaantulo ei itsessään riitä synnyttämään ympäristönäkökohtia paremmin huomioivia tekoälyjärjestelmiä. Sääntelyn toimeenpano vaatii sekä EU:lta että jäsenmailta kattavaa panostusta.  

Tekoälyasetuksen tultua voimaan komission ja EU-jäsenmaiden tulee kiinnittää erityistä huomiota sääntelystä aiheutuvien toimintaympäristön muutosten viestintään. Komission pitää tukea yrityksiä uuden lainsäädännön haltuunotossa sekä kestävässä ja kilpailukykyisessä tekoälykehityksessä. Lisäksi komission tulisi jatkossa ottaa lainsäädännössä ja suosituksissaan huomioon energiankulutuksen lisäksi laajemmin muita tekoälyteknologiaan liittyviä ympäristöhaittoja. 

Tekoälykeskustelua on käytävä myös ympäristönäkökulmista, jotteivat ne jää jatkossa vain sivuhuomioksi vaan saavat tilaa julkisessa keskustelussa. Myös käyttäjille on tarjottava enemmän tietoa tekoälyn ympäristövaikutuksista sekä mahdollisuuksia vaikuttaa teknologiakehitykseen. 

Lue lisää

Sitran suositukset aloittavalle komissiolle 

Mistä on kyse?