Riittääkö T&K-lisärahoitus vivuttamaan yritysten omia panostuksia?

Lukuisten säästötoimien keskellä Suomessa päätettiin merkittävistä panostuksista valtion tutkimus- ja kehitysrahoitukseen. Päätöstä on kiitelty, koska T&K-toiminta luo pohjaa tulevaisuuden kasvulle. Kyky tehdä tällainen kunnianhimoinen panostus innovaatioita tukevaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan puoluerajat ylittävässä yhteisymmärryksessä on herättänyt ihailua myös ulkomaisten kollegojeni joukossa.

T&K-investointien taloudellinen hienous on niiden positiivisissa ulkoisvaikutuksissa: uudet innovaatiot hyödyttävät paitsi investoinnin tehnyttä yritystä myös muita yrityksiä ja koko kansantaloutta, kun uusi tieto leviää esimerkiksi osaajien vaihtaessa työpaikkaa.

Päätöksen ajoituskin on onnistunut. Ei ainoastaan siksi, että kasvua todella kaivataan vuosien nihkeän talouskehityksen jälkeen, vaan myös siksi, että yritysten T&K-menot kääntyivät kasvuun jo vuonna 2017. Moottoria ei siis tarvitse kylmäkäynnistää, vaan lisäpanostuksilla voidaan parhaassa tapauksessa saada lisävauhtia kasvuun.

Vuoden 2025 lisärahoituksesta vain 25 prosenttia yrityksille

Suurin osa tutkimus- ja kehitystoiminnasta tehdään yrityksissä, joten T&K-investointien merkittävä kasvu ei ole mahdollista ilman yritysten panostusten voimakasta kasvua. Julkisen rahoituksen kasvattamisen keskeiseksi tavoitteeksi onkin ilmoitettu ”yksityisten T&K-investointien vivuttaminen” ja että ”rahoitusta kohdennetaan erityisesti yritysten T&K-toiminnan tukemiseen sekä yritysten ja tutkijoiden yhteistyöhön”. Elinkeinoelämä on esittänyt, että peräti kaksi kolmasosaa lisärahoituksesta tulisi suunnata yrityksille ja ainakin jossain vaiheessa tämän on tulkittu olevan myös hallituksen tahtotila.

Ainakin optimistisimmat skenaariot yritysten T&K-rahoituksen kasvattamisesta lienevät toiveajattelua.

Tänä vuonna valtion T&K-rahoitus kasvaa talousarvion mukaan lähes 350 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Tästä Business Finlandin T&K-määrärahojen kasvua on 86,2 miljoonaa euroa. Tämän vuoden lisärahoituksesta noin 75 prosenttia suunnataan siis julkisen sektorin T&K-toiminnan kasvattamiseen ja vain 25 prosenttia yrityksille.

Numeerisia tavoitteita on asetettu kolme:

T&K-menojen suhde BKT:hen nostetaan 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Julkisen T&K-rahoituksen suhde BKT:hen nostetaan 1,2 prosenttiin.
Yksityisten T&K-menojen tulee kattaa vähintään kaksi kolmasosaa T&K-panostuksista. (Tarkalleen ottaen tämä olisi 2,67 prosenttia BKT:sta, mutta oletetaan hieman korkeampi 2,8 prosentin taso, jotta tavoitteiden yhteensovittaminen ei olisi niin vaikeaa.)

Epäsuorasti tavoiteluvut tarkoittavat sitä, että julkisen T&K-rahoituksen ohella myös julkisten T&K-menojen tulee kasvaa 1,2 prosenttiin BKT:sta (muuten 4 %:n tavoite jää vajaaksi).

Tästä päästään tavoitteiden väliseen ristiriitaan. Jos julkinen T&K-rahoitus nousee 1,2 prosenttiin BKT:sta, mutta myös julkisten T&K-menojen on noustava 1,2 prosenttiin, onko rahat yritysten T&K-panostusten vivuttamiseen jo syöty?

**Kuva 1. Julkisen T&K-rahoituksen sekä julkisten T&K-menojen kehitys 2000–2023 ja karkea tavoiteura kohti 1,2 prosentin tavoitetta**

T&K-rahoituksen monivuotisessa suunnitelmassa on päätetty julkisen T&K-rahoituksen korottamisesta 4,31 mrd. euroon. Julkisten T&K-menojen korotus 1,2 %:iin bkt:sta, tarkoittaisi noin 4,1 mrd. euroa. Vuosina 2024–2030 rahoitus kasvaa 1,68 mrd. euroa. Menot kasvaisivat noin 1,25 mrd. euroa. Nimellisen bkt:n taustaoletuksena VM:n ennusteen (Syksy 2024) mukainen kehitys.

Lähde: Tilastokeskus / Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2023, Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma 2024, Sitran laskelmat.

Vaihtoehtoisia tapoja täyttää neljän prosentin tavoite laskennallisesti on monia.

Ilmeisimmässä vaihtoehdossa T&K-lisärahoituksesta 75 prosenttia tarvittaisiin julkisen sektorin T&K-menojen kasvattamiseen ja 25 prosenttia lisärahoituksesta jäisi yritysten T&K-menojen kiihdyttämiseen.

Jos taas oletetaan, että julkinen sektori (lähinnä korkeakoulut) pystyisi keräämään valtavan määrän ulkopuolista rahoitusta ja lahjoituksia (1,3 miljardia euroa vuosina 2025–2030), päästäisiin lisärahoituksen jaossa lähelle 50/50-suhdetta eli puolet lisärahoituksesta kohdennettaisiin yritysten T&K-menojen kiihdyttämiseen.

Mahdollinen on myös vaihtoehto, jossa julkisia T&K-menoja ei kasvatettaisi. Tällöin suurempi osa lisärahoituksesta olisi käytettävissä yritysten T&K-toiminnan tukemiseen. Toisaalta yritysten T&K-menojen olisi lähes tuplaannuttava, jotta ne nousisivat vähintään kolmeen prosenttiin BKT:sta.

Haasteena on myös tutkimus- ja kehitystoiminnan ammattilaisten saatavuus.

Yritysten T&K-panostusten kirittäminen 2,8 prosenttiin BKT:sta on kunnianhimoinen tavoite. Se tarkoittaisi lähes 70 prosentin kasvua yritysten T&K-menoihin vuosina 2023–2030.

Mullistava vaikutus yritysten T&K-rahoitukseen

Todennäköisimmältä vaikuttava vaihtoehto eli lisärahoituksen 25 prosentin kohdennus yritysten T&K-toiminnan kiihdyttämiseen ei luultavasti riitä toivottujen tulosten aikaansaamiseksi yrityssektorilla. Toisaalta myös panostuksille korkeakouluihin ja muuhun julkiseen T&K-toimintaan löytyy hyviä perusteluja. Valinta näiden kahden keskenään kilpailevan käyttökohteen välillä on hankala.

Haasteena on myös tutkimus- ja kehitystoimintaa osaavien (huippu)ammattilaisten saatavuus. Pääosa innovaatioihin liittyvistä investointimenoista koostuu ihmisten palkoista. Karkeasti arvioiden neljän prosentin T&K-tavoitteen täyttyminen vaatisi noin 50 prosentin eli 30 000 henkilötyövuoden lisäystä T&K-henkilöstöön. Tämä puolestaan edellyttäisi korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämistä ja välttämättä myös ulkomaisten osaajien rekrytoimisen merkittävää lisäämistä.

**Kuva 2. T&K-menojen kehitys 2000–2024 ja tavoiteura kohti 4 %:n tavoitetta**

Lähde: Tilastokeskus / Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2023, Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma 2024, Sitran laskelmat.

Toteutetaan valtion T&K-rahoituksen kohdentaminen niin tai näin sen vaikutus on mullistava!

Mikäli neljäsosa valtion lisärahoituksesta kohdennettaisiin yrityksille, niiden julkinen T&K-rahoitus kasvaisi vuoteen 2030 mennessä 170 prosenttia vuodesta 2023. Suomessa julkisen rahoituksen osuus yritysten T&K-menoista on perinteisesti ollut kansainvälisesti vertaillen maltillinen. Tässä skenaariossa se nousisi viidestä prosentista reiluun kahdeksaan prosenttiin.

Jos peräti puolet lisärahoituksesta onnistuttaisiin kohdentamaan yrityksille, niiden saama julkinen T&K-rahoitus kasvaisi noin 340 prosenttia ja julkisen rahoituksen osuus yritysten T&K-menoista nousisi yli 13 prosenttiin.

Sitran uusi strategia tuli voimaan syyskuussa 2024. Talouden kestävän kasvun vauhdittaminen ohjaa entistä vahvemmin kaikkea Sitran työtä ja valintoja. Tämä näkyy esimerkiksi paluussa tutkimus- ja kehitysaiheisiin.

Sinua saattaisi kiinnostaa myös