Ruokamme synty perustuu tuhlailuun

Ruoka ei kasva ilman typpeä ja fosforia. Ihmisen toiminta on kuitenkin häirinnyt elämälle välttämättömien ravinteiden luonnollisia kiertoja, ja tästä aiheutuu yhteiskunnalle haittaa. Ravinteet pitää saada uudestaan kiertämään ja optimoidusti käyttöön. Tämä on myös ruokaturvalle välttämätön asia, kun mineraalilannoitteiden raaka-aineista tulee maailmanpolitiikkaa. Tulevaisuuden kestävässä ruokajärestelmässä ravinteet ja energia ruuan tuotantoon tuotetaan mahdollisimman pitkälle alueellisesti. Kiertotalouden mahdollisuuksia pohdittiin Suuressa lannoitekeskustelussa 22.3.

Tällä hetkellä kierrätyslannoitteilla ei ole toimivia markkinoita. Viljelijän ulottuvilla ei ole riittävästi helppokäyttöisiä ja kohtuuhintaisia kierrätyslannoitteita, joiden lannoitevaikutuksesta olisi tarpeeksi tietoa. Tarvitaan tarjontaa, myös ravinnepalvelun tarjoajia, mutta tarvitaan myös kysyntää.

Viljelijät ovat kiinnostuneita uusista lannoiteratkaisuista, mutta kierrätysravinteiden kysyntää voivat hidastaa esimerkiksi viljanostajien asettamat rajoitukset kierrätyslannoitteiden käytölle tuotannossa.

Osa ostajista pelkää kierrätyslannoitteiden sisältävän puhdistamolietteitä, joissa voi olla haitta-aineita. Suomalaisen ruuan tuotannon perustaa, eli puhdasta maaperää ei haluta vaarantaa.

Erilaiset kierrätysravinteiden mahdolliset raaka-aineet voidaan kuitenkin pitää erillään. Pitää myös muistaa, että vain 15 % fosforin kierrätyksen raaka-ainepotentiaalista on puhdistamolietteissä. Paljon voidaan siis tehdä ilman puhdistamolietteitäkin. Ei nyt anneta puhdistamolietteiden hallita koko ravinteiden kierrätykseen liittyvää keskustelua ja kehitystä.

Pelkäämmekö turhaan, kun voimme yhdessä löytää ratkaisut kierrätysravinnemarkkinoiden toimimiseksi? Kun takaamme tuotteiden turvallisuuden, niin vakuutamme myös ostajat muokkaamaan sopimuksia kierrätysravinteiden käyttöä mahdollistavaksi.

Maaliskuussa julkaistiin vastuullisten elintarvikehankintojen opas julkiselle sektorille. Opas kannustaa myös innovatiivisiin hankintoihin. Näitä voivat olla esimerkiksi kierrätysravinteilla tuotettu ruoka. Hallitus siis näkee innovaatiopotentiaalin kierrätyslannoitteiden käytössä. Toivottavasti ruokateollisuuskin tulevaisuudessa näkee tämän potentiaalin. Uudet kuntapäättäjät, tarttukaa tähän innovaatiopotentiaaliin.