archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Samaan aikaan Ruotsissa

Yritykset, jotka ketterimmin mukautuvat ympäröivän maailman muutokseen, ovat tulevaisuuden menestyjiä.

Kirjoittaja

Janne Peljo

Julkaistu

Kun Suomessa yritysjohtajat ja talouselämän vaikuttajat kokoontuivat 3.3.2015 kuulemaan ilmastovaikuttaja Jeremy Oppenheimin näkemyksiä ilmastokysymysten kääntämisestä talouskasvun lähteiksi, samaan aikaan Pohjanlahden toisella puolen Tukholmassa lähes 700-henkinen yleisö kokoontui pohtimaan liiketoiminnan ja kestävyysnäkökulmien yhteyttä Sustainable Business Day 2015 -tapahtumaan. Esimerkeissä nousi viisi menestyksen kannalta keskeistä, osin päällekkäistä tekijää: strateginen sitoutuminen, kova työ, innovaatiot, ihmiset, ja yhteistyö.

Pääviesti oli selkeä: Ilmastonmuutos ja muut globaalit megatrendit väestön nopeasta kasvusta kaupungistumiseen, resurssien niukkuuteen ja teknologian nopeaan kehitykseen muokkaavat tulevaisuudessa yritysten liiketoimintaympäristöä ennennäkemättömän nopealla ja alati kiihtyvällä vauhdilla. Yritykset, jotka onnistuvat parhaiten ja ketterimmin mukautumaan ympäröivän maailman muutokseen, ovat tulevaisuuden menestyjiä. Liiketoiminnan kestävyys suhteessa ympäristöön ja ympäröivään yhteiskuntaan nähtiin tapahtumassa keskeisenä strategisen kilpailuedun lähteenä, joka auttaa yrityksiä luovimaan kohti menestystä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Etenkin maapalloa uhkaavat ilmastokysymys ja luonnonvarojen riittävyys nousivat monilta osin keskeisiksi tulevaisuuden haasteiksi, joihin päivän aikana haettiin ratkaisuja.

Kestävyydestä kilpailukykyä

Keskeinen teema tapahtumassa oli, miten pystytään oikeasti jalostamaan liiketoiminnan kestävyys kilpailuedun lähteeksi, ja tästä puhujat ja osallistujat olivat oikeastaan yksimielisiä. Ilmasto- ja ympäristökysymysten täytyy olla yrityksen strategian ytimessä ja läpileikkaavana toiminnan ohjaajana, muuten turha toivoa että niistä saataisiin ammennettua strategisen kilpailuedun lähteitä.

Ilmasto- ja ympäristöasioiden nostaminen liiketoiminnan keskiöön vaatii paitsi sitoutumista yrityksen johdolta ja työntekijöiltä, myös säännöllistä pohdintaa yrityksen strategisesta suunnasta muuttuvan liiketoimintaympäristön keskellä: miten ilmastonmuutos ja sen vaikutukset, resurssien niukkuus tai regulaation muutokset vaikuttavat yrityksen toimintaympäristöön lähitulevaisuudessa ja pitkällä aikavälillä? Mitkä ovat näistä aiheutuvat keskeiset riskit ja mahdollisuudet? Kuinka yritys voi toiminnallaan toisaalta minimoida näiden riskien todennäköisyyttä ja vaikutuksia ja toisaalta parhaiten hyödyntää muutosten myötä avautuvia mahdollisuuksia?

Näihin kysymyksiin haettiin päivän aikana vastauksia ja keskusteluissa korostui selkeästi, että yritysten täytyy seurata herkällä silmällä omaan toimintaympäristöönsä vaikuttavia muutoksia ja pitää tuntosarvet tiiviisti kohti tulevaisuutta. Puhujat toisensa perään kertoivat omien yritystensä esimerkkejä yrityksen muuntautumisesta toiminnaltaan ja tarjoomaltaan luonnonvaroja viisaammin kuluttavaksi tai ilmastoa vähemmän kuormittavaksi.

Esimerkiksi NCC:n toimitusjohtaja Peter Wågström kertoi heti ensi töikseen toimitusjohtajapestinsä alettua nostaneensa kestävyydestä vastaavan johtajan mukaan johtoryhmään ja kestävyysnäkökulmat tiiviisti yrityksen ylimmän johdon agendalle. Volvon bussiliiketoiminnan toimitusjohtaja Håkan Agnevall taas kuvasi konkreettisesti kahden keskeisen megatrendin, kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen, vaikutuksia heidän liiketoimintaansa ja etenkin sen tulevaisuuden suuntauksiin. Näiden perusteella Volvo panostaakin voimakkaasti ympäristöystävällisten kaupunkibussien kehittämiseen luodakseen tällä saralla itselleen kilpailuetua. LEGO:n Tim Guy Brooks taas esitteli leluvalmistajan kunnianhimoisia lyhyen ja pitkän aikavälin ilmasto- ja resurssitehokkuustavoitteita, joiden taloudelliset hyödyt olivat jo nyt selkeitä mm. alentuneiden kustannusten muodossa. Panostusten mittakaavaa kuvaa mm. LEGO:n 400 miljoonan euron investointi tuulivoimapuistoon yhtiön energiatarpeiden täyttämiseksi.

Lähes poikkeuksetta nämä puhujien kuvaamat toimenpiteet olivat johtaneet paitsi selkeisiin kustannussäästöihin ja parantuneeseen kannattavuuteen, pienentyneisiin riskeihin, ketterämpään toimintaan, uusien markkinoiden tai asiakkuuksien voittamiseen ja korkeamman arvonlisän saavuttamiseen. Transformaatio vanhasta uuteen tuntuikin olevan päivän sana, mutta samalla oman muuntautumisensa onnistuneesti toteuttaneet muistivat korostaa viittä menestyksen kannalta keskeistä, osin päällekkäistä tekijää: strateginen sitoutuminen, kova työ, innovaatiot, ihmiset, ja yhteistyö.

Muuntautuminen vaatii todellista sitoutumista koko yritykseltä ja henkilöstöltä, kovaa työtä muutosten ja uusien ajatus- ja toimintatapojen läpiviemiseksi ja toiminnan jatkuvaksi parantamiseksi, panostuksia innovaatio- ja kehitystoimintaan uusien ratkaisujen kehittämiseksi ja uudenlaista yhteistyötä yrityksen sisällä ja ulkopuolella, niin toimitusketjujen kuin asiakkaiden ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Muuntautumisen läpikäyneistä yrityksistä monet korostivat olevansa vasta muutoksen alkuvaiheessa ja että tehtävää on vielä paljon jäljellä, mutta sanoivat jo saavutettujen hyötyjen olevan selkeitä ja liiketoiminnan tulevaisuuden menestyksen kannalta elintärkeitä. Nopeasti muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä, jossa ympäristö- ja ilmastohaasteet, resurssien niukkuus, väestön kasvu ja kaupungistuminen luovat uudenlaisia haasteita, voittajia ovat ne, jotka parhaiten pystyvät tuottamaan ratkaisuja näihin globaaleihin haasteisiin.

Aiemmin olen itse käyttänyt usein joltain viisaalta lainaamaani lausahdusta ”jos tahdot muuttaa maailmaa, tee siitä kannattavaa liiketoimintaa”. Päivän aikana kuulemani perusteella lause toimii ehkä paremmin näin: ”jos aiot tehdä pitkällä aikavälillä kannattavaa liiketoimintaa, muuta maailmaa – tarjoa fiksumpia ja puhtaampia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin”.

Mistä on kyse?