Seuraava askel

Sitran ennakointityön keskeinen osa on jo useiden vuosien ajan ollut erilaisten megatrendien esittely ja analysointi. Erityisesti kuuden megatrendin olemme nähneet vaikuttavan hyvinvointiin tulevaisuudessa. Ensinnäkin meillä on kolme konkreettista globaalia megatrendiä:

1. Maapallon kantokyvyn rajat eli globaali kestävyyskriisi.
2. Teknologian nopea kehitys eli esimerkiksi digitalisaatio ja robotit.
3. Geopolitiikan uusi vaihe eli globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet.

Ja näiden lisäksi käsissämme ovat eräänlaiset höllentyneiden linkkien megatrendit eli seuraavat:

• Työn ja toimeentulon murros eli työ on muuttunut, eikä tarjoa yhtä selkeitä näkymiä varmasta toimeentulosta.
• Edustuksellisen demokratian kriisi eli edustuksellinen demokratia ei tunnu tarjoavan riittävää tapaa vaikuttaa yhteiskunnan kehityksen suuntaan.
• Talous tienhaarassa eli talouskasvun ja edistyksen kokemuksen erkaneminen toisistaan.

“

Mitä toimenpiteitä nämä trendit meiltä edellyttävät?

Haasteena on nyt kuitenkin se, että pelkkä tietoisuus megatrendeistä ei luo uskoa tulevaan, pikemminkin se saattaa jopa lisätä epävarmuutta. Onkin tarpeen esittää kysymys ”entäs sitten?”. Mitä toimenpiteitä nämä trendit meiltä edellyttävät? Minkälaisia vastuksia niihin kannattaisi tavoitella?

Sitran ennakointitiimi on miettinyt omat vastauksensa, jotka muodostavat Hyvinvoinnin seuraava erä -vision. Se ei tietenkään ole ainoa totuus, vaan kertoo sen, mitä ennakointitiimissä ajattelemme pohjoismaisen yhteiskuntamallin tulevaisuudesta. Haluamme omalla visiotyöllämme haastaa muita toimijoita, eri organisaatioita ja toivottavasti myös puolueita, esittämään omat visionsa – ja visioiden rakentamisen tueksi olemme koonneet avoimesti hyödynnettäväksi myös Tulevaisuuden tekijän työkalupakin.

Seuraavana askeleena hyppy konkretiaan

Heti Hyvinvoinnin seuraava erä -visiokirjan julkaisutilaisuudessa kävi selväksi, että vision julkaisun jälkeenkin on vielä tehtävää. 8.5.2018 pidetyn tilaisuudessa kommentaattoreina olleiden kahden poliitikon, kokoomusta edustavan Elina Lepomäen ja vasemmistoliittoa edustavan Kati Peltolan keskustelussa molemmat keskustelijat jo hahmottelivat sitä, kuinka esimerkiksi ihmisten perustoimeentulo kannattaisi tulevaisuudessa turvata eli kuinka perusturvan uudistus käytännössä pitäisi tehdä. Lisäksi tutkijoita edustanut kommentaattori Paavo Järvensivu BIOS-tutkimusyksiköstä, nosti esiin tarpeen konkreettisesti yhdistää toimeentulokysymykset ja talouskehityksen ennustamisen maapallon kantokyvyn rajallisuuden asettamien vaatimusten kanssa.

Kommentaattorit halusivat siis mennä vielä askeleen pidemmälle – he halusivat jo nähdä, kuinka visio viedään käytäntöön. Hyvinvoinnin seuraava erä -kirjassamme esitämme jo erilaisia yleisiä ratkaisuja – kuten siirtymää hiilineutraaliin kiertotalouteen, innovatiivisia julkisia hankintoja, sosiaaliturvan kehittämistä siten, että ihmisten vapaus kasvaa, elinikäistä oppimista ja laajempaa kansalaiskeskustelua esimerkiksi Erätauko-mallia hyödyntäen – mutta ratkaisut pitää vielä tuoda vahvemmin konkretian tasolle. Haasteena on siis se, kuinka visiomme hyvät aikeet saadaan lihaksi eli käytännön toimenpiteiksi. Sellaisiksi, jotka voidaan ottaa huomioon valtion budjettia laadittaessa, tai sellaisiksi lakialoitteiksi, joista kansanedustajat voivat äänestää.