sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Kaikki arvoketjut alkavat luonnosta. Tämä ei kuitenkaan näy taloudellisessa päätöksenteossa, vaan olemme juuttuneet luonnolle tuhoisaan ota, käytä, hävitä -talousmalliin.
Kun seuraava Euroopan komissio astuu virkaan ensi vuonna, on unionilla ainutlaatuinen tilaisuus valjastaa innovaatiot ja markkinat luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, kuten Sitran muistiossa ehdotetaan.
Nykyään bruttokansantuote kasvaa, kun otamme käyttöön luonnonvaroja ja valmistamme niistä tavaroita, jotka päätyvät usein jätteeksi. Alle kymmenesosa käyttöön otetuista luonnonvaroista pysyy kierrossa.
Luontopääoma, joka pitäisi nähdä tase-eränä siinä kuin muutkin pääomalajit, heikkenee ja lopulta romahtaa. Keskuspankit, rahoitusvalvontaviranomaiset ja eläkerahastot ovat havahtuneet tähän. Yritysten pitäisi seurata esimerkkiä.
Nykymenolla on kauaskantoisia vaikutuksia. Jos annamme luonnonpääoman romahtaa, tuhoamme myös tulevan taloutemme ja hyvinvointimme perustan. Ilman luontoa ei ole taloutta.
Viime joulukuussa YK:n luontokokouksessa Montrealissa maailman johtajat sitoutuivat suojelemaan 30 prosenttia maapallon maa-, vesi- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä, jotta luontokato Luontokato Ihmisen toiminnallaan aiheuttama luonnon monimuotoisuuden romahdus, joka on käynnissä kaikkialla maapallolla. Luontoa katoaa sata tai jopa tuhat kertaa nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Käynnissä on maapallon historian kuudes sukupuuttoaalto. Avaa termisivu Luontokato saadaan pysäytettyä. Tämä on tärkeää, mutta ratkaisuja tarvitaan myös jäljelle jäävälle 70 prosentille.
Tarvitsemme kukoistavaa luontoa ja sen tarjoamia palveluja myös suojelualueiden ulkopuolella
Kasvien pölytys, yhteyttäminen ja ravinteiden kierrätys ovat ratkaisevan tärkeitä ruoantuotannolle, kasvillisuus ja kosteikot vesienhallinnalle ja tulvien torjunnalle. Esimerkkejä riittää.
Kukoistava luonto suojelualueiden ulkopuolella vaatii markkinoiden muuttamista ja innovaatioita. Seuraavan Euroopan komission tulisikin ohjata markkinoita asettamalla luonnolle hintalappu ja laatimalla sääntelyä, jolla luodaan markkinoita luonnonvaroja vähemmän kuluttaville tuotteille ja palveluille.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Markkinat eivät kuitenkaan korjaa itseään, jos luonnonvarojen tuhlaaminen on kannattavaa.
Muutos edellyttää ensin tietoa ekosysteemien tilasta, ihmisen vaikutuksista ekosysteemeihin ja ekosysteemipalvelujen arvosta. Puhutaan siis luontopääoman tilinpidosta, jolla on myös olemassa kansainvälinen standardi – YK:n ekosysteemitilinpito, joka tuottaa tietoa ekosysteemeistä, niiden tilasta ja palveluista, joita ne tarjoavat taloudelle ja muille ihmisen toiminnan aloille – myös rahassa mitattuna. Tämä tilinpito kannattaisi ottaa käyttöön vikkelästi ja täysimääräisesti.
Luonnon arvo tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa. Yksi työkalu on ekologinen kompensaatio, jossa esimerkiksi kiinteistön rakentajan, jonka toiminnan on todettu kuormittavan luontoa, on varmistettava vastaavien luontoarvojen toteutuminen toisaalla.
Suojelua tai ennallistamista varten ostetun maan hinta olisi näin ollen osa investointilaskelmia, mikä ohjaisi rakentamista pois alueilta, joilla on arvokasta luontoa.
Luontokatoa ei saada kuriin ilman kiertotaloutta
Sitran selvityksessä mallinnettiin, kuinka luontokato voidaan pysäyttää ja luonnon monimuotoisuus palauttaa vuoden 2000 tasolle vuoteen 2035 mennessä siirtymällä kiertotalouteen neljällä avainsektorilla.
Kiertotaloudessa luonnonvaroista saadaan mahdollisimman paljon arvoa mahdollisimman pitkään. Näin uusia luonnonvaroja, tarvitaan vähemmän, jolloin luonnolle jää enemmän tilaa. Pitkällä aikavälillä tavoitteena tulisi olla talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen kasvavasta käytöstä.
Kiertotalouteen siirtyminen vaatii muutoksia koko arvoketjussa. Kaikki alkaa suunnittelemalla tuotteita, jotka kestävät pitkään, jotka on suunniteltu korjattaviksi ja joiden käyttöasteet ovat korkeat. Kun tuote tulee elinkaarensa päähän, voidaan osat ja materiaalit kierrättää.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Esimerkiksi älypuhelinten hiilijalanjälkeä EU:ssa voitaisiin pienentää peräti 30 prosenttia pidentämällä laitteiden käyttöikää vuodella. Vaikutus vastaa yli miljoonan auton poistamista liikenteestä koko vuodeksi.
Tekstiilijätteestä valmistetut kierrätyskuidut puolestaan voivat vähentää neitseellisen puuvillan kysyntää ja vapauttaa jopa 40 prosenttia maailman puuvillan viljelyyn käytetystä maasta muuhun käyttöön.
Kiertotaloudesta seuraava Bryssel-efekti?
EU on jo edistänyt kiertotaloutta muun muassa ottamalla käyttöön kierrätettyjen materiaalien käyttöosuusvelvoitteet sähköautojen akuille ja pakkauksille. Juuri nyt tuotepolitiikkaa muutetaan kestävämmäksi, eli vaikutetaan siihen, millaisia tuotteita Euroopan sisämarkkinoilla valmistetaan ja myydään.
Käsillä on kuitenkin huikea mahdollisuus muuttaa maailman suurimmat sisämarkkinat aidosti kiertotaloutta suosiviksi. Bryssel-efekti muuttaisi pelisääntöjä paitsi Euroopassa, myös muualla maailmassa.
Kiertotalouden mukaisten sisämarkkinoiden nostaminen EU:n asialistan kärkeen auttaa saavuttamaan kolme keskeistä tavoitetta: Euroopan talous kukoistaa, kriisinkestävyys ja strateginen autonomia kasvavat, ja ennen kaikkea luontokatoon ja ilmastokriisiin löytyy uusia ratkaisuja.
Euroopan parlamenttivaalit käydään keväällä 2024. Seuraava komissio aloittaa kautensa vaalien jälkeen. Uudella komissiolla on todellinen pelin paikka. Ripeille toimille onkin tarvetta, sillä ihmisen toiminta kuormittaa elollista ja elotonta luontoa yli sen kantokyvyn rajojen ja vaarantaa siten taloutemme ja hyvinvointimme pohjan.
Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on ollut menestystarina ja avainasemassa Euroopan vihreän siirtymän vauhdittamisessa kiihtyvän ekologisen kriisin keskellä.
Nyt on kuitenkin aika lisätä vauhtia.
Euroopalla on ainutlaatuinen tilaisuus valjastaa markkinatalous luonnon säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi. Luonnon ja meidän ihmisten hyvinvointi ja terveys tarvitsevat uuden kunnianhimoisemman Green Dealin.
Jyrki Katainen toimi Sitran yliasiamiehenä 31.7.2023 asti. Hän siirtyy lokakuussa 2023 uusiin tehtäviin pankkikonserni Nordean yhteiskuntasuhdejohtajaksi.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.