Sitra on investointi tulevaisuu­teen

Elettiin vuotta 1967. Talous oli tiukalla ja tilanne monella tapaa haastava: olihan Suomi jättimäisen yhteiskunnallisen murroksen kourissa. Sodanjälkeisen ajan maatalousvaltaisesta yhteiskunnasta oltiin ryminällä siirtymässä teollisuusmaaksi: muuttoliike kuljetti väkeä maalta kaupunkeihin, eikä sosiaalisilta ongelmilta vältytty. Silti eduskunta uhkui intoa, uudistusmieltä ja uskoa valoisaan tulevaisuuteen – ja teki rohkean, aikaansa edellä olevan päätöksen perustaa Sitran, lahjaksi 50 vuotiaalle itsenäiselle Suomelle.

Ajatus eduskunnan alaisesta riippumattomasta tulevaisuustalosta oli nerokas. Riippumattomuuden salaisuus on vielä tänäkin päivänä se, että Sitran toiminta rahoitetaan eduskunnan aikanaan lahjoittaman peruspääoman tuottojen turvin*, eikä esimerkiksi valtion budjetista. Tämä takaa sen, että sitralaista tulevaisuustyötä tehdään pitkäjänteisesti, tietoon ja näkemykseen pohjaten – ja toisaalta myös kulloinkin vallalla olevista poliittisista näkemyksistä irrallaan.

Sitran roolia ja tehtävää ällistellään maailmalla, ja onhan sen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa ainutlaatuinen: Sitra on perustettu investoinniksi tulevaisuuteen. Riippumattomalla, omarahoitteisella tulevaisuustalolla on poikkeuksellisen hyvät edellytykset tarttua Suomen talouskasvun ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiin kysymyksiin.

Suomen henkinen tila ja kehitys ovat olleet jo pitkään alavireisiä. Tulevaisuusvaihtoehtojen kartoitusta ja uusien toimintamallien kokeilua sekä levitystä tarvitaan maailmaa ja Suomea ravistelevien muutosten keskellä nyt enemmän kuin koskaan. Historia osoittaa, että ne maat, jotka ovat ennakoivasti panostaneet ja sopeutuneet uusiin toimintatapoihin myös menestyvät parhaiten. Suomella on pienenä, hyvin koulutettuna ja yhteistyökykyisenä maana kaikki edellytykset olla kestävän hyvinvoinnin maailmanlaajuinen edelläkävijä.

Mitä tämä investointi tuottaa?

Muutosagenttina ja unilukkarina Sitra pitää Suomen uudistumiskykyä yllä pitkäjänteisellä kehittämisellään: viime vuosina Sitrassa on panostettu voimalla uutta kestävää hyvinvointia, kasvua ja työllisyyttä parantaviin hankkeisiin. Perinteisistä think tankeista poiketen Sitran erityisluonteeseen kuuluu se, että ennakoinnin ja analyysin lisäksi kokeilemme ja levitämme uusia toimintatapoja. Näin kannamme vastuuta siitä, että tulevaisuuden mahdollisuudet tuodaan tarpeeksi lähelle toimeenpanevien organisaatioiden arkea. Sitra on siis sekä ajatus- että toteutuspaja, jonka rahoituksesta kaksi kolmasosaa menee konkreettisten toteutusprojektien edistämiseen.

Yhteistä kaikille Sitran ajamille uusille kasvu- ja työllisyyshankkeille on vahva julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. Uusien kasvualojen rakentaminen vaatii aina julkisen sektorin aktiivista mukanaoloa esimerkiksi regulaation tai esteiden poistamisen kautta, sekä usein myös aktiivista toimijuutta vaikkapa julkisten hankintojen suuntaamisella. Sitralla on riippumattomana riskinottajana erinomainen mahdollisuus toimia tällaisten uusien mahdollisuuksien käynnistäjänä ja kasaan juoksijana.

Hyvänä esimerkkinä Sitran toiminnasta kestävän kasvun generaattorina on Smart & Clean -hanke, joka tulee nostamaan pääkaupunkiseudun maailman johtavien älykkäiden ja puhtaiden kaupunkialueiden joukkoon. Tämän referenssialueen suurin taloudellinen lisäarvo syntyy uusista energian, liikenteen, vesi-ja jätehuollon sekä rakentamisen ratkaisuista, jotka luovat sekä uutta työtä että vientiä.

Toinen hyvä esimerkki on syyskuussa valmistunut maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta. Se aloittaa uudenlaisten ratkaisujen luomisen, joita Suomi tarjoaa ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen hupenemisen ja kaupungistumisen haastamalle maailmalle. Tiekartta on tulos laajasta yhteistyöstä, jossa on ollut mukana kymmeniä organisaatioita ja panoksena on antanut yli tuhat ihmistä verkko-osallistujista työryhmien puheenjohtajiin. Tiekartta viitoittaa niitä toimia, joilla Suomi siirtyy kohti kiertotaloutta. Varovaisten arvioiden mukaan kiertotalous tarjoaa Suomen kansantaloudelle miljardien eurojen vuosittaisen arvonlisän vuoteen 2030 mennessä. Rooman klubin mukaan uusia työpaikkoja syntyisi yli 75 000.

Sitran rooli molempien näiden projektien alkuun saattamisessa ja toteutuksessa on ollut ja tulee olemaan täysin keskeinen.

Kolmas suuri Sitran käynnistämä ja vetämä uuden kasvun ja työn lähde on terveystiedon jalostamiseen pyrkivä Hyvinvoinnin palveluoperaattori (Isaacus) -hanke. Tiedosta on nopeasti tulossa arvokkain talouskasvumme lähde ja Suomessa on maailman johtavat tilastot ja tietokannat. Palveluoperaattori-hanke luo Suomeen maailman ensimmäisen yhden luukun periaatteen toimijan, joka tarjoaa jalostettua tietoa erilaisille asiakasryhmille kuten yrityksille, yliopistoille, julkiselle sektorille ja kansalaisille. Jalostettu tieto tarjoaa sekä vanhoille että uusille yrityksille täysin uudenlaisen alustan uusien datapohjaisten palvelujen ja liiketoimintamallien kehittämiselle. Tämä kun yhdistetään Sitran avulla jo muutama vuosi sitten Suomeen tuomaan ja nyt menestyksekkäästi käyttöön otettuun kansalliseen palveluväylään, on Suomella erinomaiset mahdollisuudet nousta jälleen yhdeksi maailman edistyksellisimmistä tietoyhteiskunnista.

Muutostahdin kiihtyessä, taloustilanteen kiristyessä ja monien rakenteellisten uudistusten ollessa käynnissä pidämme katseemme tiukasti tulevaisuudessa, mutta korotamme tekemistemme panoksia – myös taloudellisesti – investoimalla uudistumista ja kasvua tukeviin hankkeisiin entistäkin enemmän. Lisäämme panoksiamme myös julkisen sektorin uudistamiseen aloittamalla uudenlaisen julkisen sektorin strategisen johtamiskoulutuksen.

”Suomen kansan kasvaminen ja kypsyminen sisäiseen yhteistyöhön on kansallisen kehityksemme ilahduttavimpia saavutuksia”, lausui puhemies Johannes Virolainen eduskunnan juhlaistunnossa 5.12.1967. Nyt, itsenäisen Suomen täyttäessä pian 100 vuotta, tilanne ei ole enää yhtä ilahduttava. Sitralla on suomalaisessa yhteiskunnassa tärkeä rooli eri osapuolten välisten siltojen rakentajana ja verkottajana. Tähänkin tehtävään on nyt enemmän tarvetta kuin aikoihin, koska luottamus eri osapuolten välillä on viime vuosina heikentynyt.

Sitran peruspääoman tuotto vaihtelee, mutta keskimäärin se on noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Summa ei ole valtion kokonaistaloudessa kovinkaan suuri, mutta viisaasti kohdistettuna sillä on mahdollisuus pitää Suomi edelläkävijöiden joukossa. Tuo 30 miljoonaa euroa on Suomelta siis investointi tulevaisuuteen, joka vuosi. Oli poliittinen, taloudellinen tai yhteiskunnallinen tilanne mikä hyvänsä.

Sitra oli eduskunnan lahja 50 vuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Vuonna 2017 Sitra juhlii 50-vuotista taivaltaan työn merkeissä – tiiviisti paremman huomisen puolesta. Tällä kirjoituksella yliasiamies Mikko Kosonen aloittaa suomalaista yhteiskuntaa ja sen kehityssuuntia ruotivan pohdintojensa sarjan.

—————————————

*Sitran peruspääoma sai alkunsa Suomen Pankin vuonna 1967 tekemästä 100 miljoonan markan (17 milj. euron) lahjoituksesta. Peruspääomaa korotettiin vielä lisäpanostuksin vuosina 1972–1992 500 milj. markkaan (84 milj. euroon). Markkina-arvon nousun myötä peruspääoman nimellisarvoa nostettiin vuosina 1993–2001 1.400 milj. markkaan (235 milj. euroon). Sijoitamme peruspääomamme tuottavasti ja turvallisesti, ja ohjaamme sijoitustoimintaamme yhteiskuntavastuullisesti. Peruspääomamme markkina-arvo oli vuoden 2015 lopussa 771 milj. euroa.