Sitra kielsi TikTokin laitteiltaan – uusin tietoturvakohu kertoo, että datatalouden läpivalaisua tarvitaan

Minulle tärkeä nuori on jo vuosien ajan kuluttanut valtavan osan ajastaan TikTokissa. Niin ovat miljoonat muutkin lapset ja nuoret tehneet. Omat mokani lapsuuden ja nuoruuden ajoilta ovat korkeintaan ystävieni muistoissa ja kellastuvissa valokuvissa laatikon pohjalla, mutta näiden lasten kasvamiseen kuuluvat kiinnostuksen kohteet ja virhearvioinnit on taltioitu datana uskomattomalla tarkkuudella kiinalaisille servereille.

Viime viikon lopulla uutisoitiin, että erityisesti nuorten suosiman TikTok-somepalvelun sovellus urkkii sovelluksessa avautuvassa selaimessa käyttäjän toimintaa hyvin yksityiskohtaisesti. TikTok-sovellus on voinut valvoa esimerkiksi kaikkea selaimessa kirjoitettua tekstiä salasanoja myöten.

Emme tiedä, mitä tuolla kaikella tiedolla on tehty tai tehdään. Varmaa on vain se, että nyt paljastunut TikTok-skandaali kertoo ruman tarinan täysiverisen vakoiluohjelman ujuttamisesta kivan sosiaalisen median kyljessä lastemme ja nuortemme elämään. TikTokin omistaja Bytedancella on tietämättämme ollut epätavallisen luja ote käyttäjistään yksityiseksi luullun datan muodossa, joten se hallitsee nyt tärkeää osaa näiden ihmisten yksityisyydestä. Oikeutta lasten ja nuorten yksityisyyteen on loukattu ennen näkemättömällä tavalla.

Paljastuksen seurauksena tietoturva-asiantuntijat ovat hyvin yksimielisesti suositelleet poistamaan sovelluksen vähintään työpuhelimista. Esimerkiksi Sitra päätti heti perjantaina poistaa ja estää sovelluksen käytön kaikilta sitralaisten työhön käytettäviltä mobiilipäätelaitteilta.

Näkymättömät valvontajärjestelmät ovat uhka demokratialle

Suurimpiin sosiaalisiin medioihin ja muihin alustajättiläisiin liittyvät datatalouden paljastukset alkaisivat yleisyydellään jo pitkästyttää alaa seuraavia, jolleivat ne samalla olisi niin pelottavia. Yhteiskunnan rakenteissa on jotakin pahasti pielessä, jos yksilön – ja jopa valtioiden – oikeuksia voidaan parinkymmenen vuoden ajan pikkuhiljaa rapauttaa harvojen globaalien datajättien taloudellisen hyödyn nimissä. Samalla on rakennettu järjestelmä, joka paradoksaalisesti rajaa datatalouden yhä kapeammalle piirille, ja itse kiihdyttää ja ruokkii tätä kehitystä edelleen.

Datatalouden epätasapaino alustajättien hyväksi ja muiden kustannuksella on herättänyt meidät pohtimaan, onko oikein, että teknologian suurmaiden keskinäinen kilpailu arvoista ja markkinoista vaikuttaa niin paljon jokapäiväiseen elämäämme. Suomalainen yhteiskunnallinen keskustelu on nyt perinteisen journalistisen mediakentän lisäksi muutaman miljardöörin käsissä, algoritmien armoilla ja kaukana Euroopasta. Voit lukea tarkemmin digitaalisen vallan luonteesta keväällä julkaisemastamme Digivalta-selvityksestä.

Suomalainen demokratia voi hyvin ja kehittyy vain, jos itse hallitsemme sitä ja pääsemme tekemään omaan arvopohjaamme liittyviä valintoja. Tämän vuoksi EU:n ja omien päättäjiemme on huolehdittava siitä, että pääsemme irti muualla luoduista, suurten alustojen datan keräämisen varaan perustuvista valvontajärjestelmistä, joilla on valta vaikuttaa demokratian kehityskulkuun monin tavoin, mm. mis- ja disinformaation kautta.

Aivan ensimmäiseksi meidän on huolehdittava kansakuntamme nuorimpien turvallisuudesta, sillä se on meidän aikuisten velvollisuus. Mahdollisuus vakoilla lasten, nuorten ja meidän kaikkien yksityiselämää on estettävä niin valtiollisella kuin EU-tasollakin.

Juuri nyt on todellinen heräämisen hetki myös niille brändeille ja yrityksille, jotka käyttävät TikTokia mainontaan. Paljastuneet tietoturva- ja tietosuojaongelmat ovat niin vakavia, etteivät vastuulliset yritykset yksinkertaisesti voi enää mainostaa palvelussa, ennen kuin ongelmat korjataan. Pitkällä tähtäimellä mainostajien kannattaa aidosti pohtia vaihtoehtoisia toimintatapoja, sillä on hyvin vaikea uskoa, että Bytedancen kaltaisella teknologisella osaamisella varustettu yritys olisi vakoillut käyttäjiään vahingossa.