Sivistys ja elinikäinen oppiminen huomista vahvistamassa

­­­Koronapandemian kestäessä yhä useampi taho on ilmaissut toiveen siitä, että kriisin aiheuttamia vaikeuksia ratkoessamme oppisimme tilanteesta ja jatkaisimme eteenpäin entistä fiksumpina. Pysähdyksen toivotaan tarjonneen tilaisuuden miettiä elämäämme, arvostuksiamme, ihanteitamme ja yhteiskuntamme toimintaa. Mitä on hyvä elämä, mikä on tarpeellista, minkälaisella ajattelulla selviämme entistä paremmin seuraavista vastaavista tilanteista?

Sitran perustehtävänä on huomisen menestyvän Suomen rakentaminen. Sitran projektit pyrkivät vastaamaan megatrendien megatrendien meille luomiin haasteisiin ja toiminnassa keskeistä on yhteiskunnallisen muutoksen tavoittelu. Tällä hetkellä kaksi toisiaan lähellä olevaa Sitran projektia, Sivistys+ ja Osaamisen aika, antavat eväitä kriisin jälkeiseen ajatteluumme samalla, kun ne tehtäviensä mukaisesti vahvistavat yhteiskunnallista muutosta sivistykseen ja oppimiseen liittyen. Ne myös kurovat umpeen sitä railoa, joka viime vuosikymmeninä on tuoreen väitöksen (Heikki Kinnari: Elinikäinen oppiminen ihmistä määrittämässä) mukaan ollut sivistyksen ja elinikäisen oppimisen välillä.

Sivistys+-projekti tähtää sivistysajattelumme päivittämiseen viheliäisten ongelmien aikakaudelle. Osaamisen aika -avainalueen tavoitteena on elinikäisen oppimisen ja sitä kautta myös sivistyksen vahvistaminen. Kriisi alleviivaa tarvetta näille jo aiemmin käynnistyneille työsaroille.

Sivistyksen ulottuvuudet ja merkitys kriiseihin vastaamisessa

Ei ole yhtä oikeaa tapaa nähdä tai määritellä sivistys. Se on ajassa elävä käsite ja sen eri puolia voidaan painottaa eri keskusteluissa. Sivistys voidaan nähdä oppimisen tuloksena syntyvänä yleissivistyksenä eli tietoina ja taitoina, joiden avulla yksilö voi menestyä nykyajan yhteiskunnassa ja työelämässä, mutta laajemmin sivistykseen kuuluu myös esimerkiksi moraalisuuden kehittymistä, kriittistä tiedonintressiä, kasvua ihmisyyteen ja valmiutta osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan.

Yksi selkeyttävä, aatehistoriaan perustuva sivistyksen jäsennys löytyy Sitran julkaisemasta tuoreesta muistiosta Sivistysihanteen jäljillä. Sen mukaan keskeisimmät sivistyksen lajit ovat tiedollinen sivistys, eettinen sivistys ja yhteiskunnallinen sivistys (ks. kuva 1).

Kuva 1. Sivistyksen keskeiset ulottuvuudet ja niihin vaikuttavat nykyajan paineet.

Kaikkia näitä sivistyksen lajeja tarvitaan tasapainoisesti. Edessämme olevien viheliäisten ongelmien, kuten ilmastokriisin, demokratian kriisin tai työelämän pirstoutumisen, ratkaisemisessa juuri tasapaino on oleellista. Jos esimerkiksi halutaan hoitaa kestävyyskriisiä, on tarvittavia toimia mietittävä tasapainoisesti monesta näkökulmasta: a) mitkä ovat tehokkaita keinoja ja onko meillä niihin tarvittavaa osaamista (tiedollinen sivistys), b) mikä on toimien reiluus (eettinen sivistys) ja c) miten ihmiset saadaan osallistumaan toimien poliittiseen valintaan ja toteutukseen (yhteiskunnallinen sivistys).

Samat näkökulmat ovat oleellisia myös nykyisen akuutin kriisin aikana eli sivistyksen kolmen lajin pohjalta voidaan tarkastella myös koronakriisiä (lue lisää Sivistystä koronan aikaan -blogista).

Sivistys Sitran työssä

Sitran projektit ponnistavat parhaimmillaan sekä Sitran visiosta, Hyvinvoinnin seuraavasta erästä, että ennakointityössämme tunnistetuista megatrendeistä.

Sitran uusimman megatrendipäivityksen keskeisin megatrendi on ”Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire”. Sen nimessä oleva jälleenrakennus-termi korostaa ennennäkemättömällä tavalla sitä, että tarvittava muutos ei ole pieni pintaremontti vaan yhteiskuntamme perustuksiin asti ulottuva laaja urakka. Tarvittava jälleenrakennus onnistuu kunnolla vain, jos se tapahtuu käytännön tason ja rakenteiden tason lisäksi ihanteidemme tasolla. Myös Sitran vision lähtökohtana ovat pohjoismaiset ihanteet.

Sivistyksen osa-alueiden vahvistaminen on tärkeää myös muiden megatrendien, kuten osallisuuden ja demokratian jännitteiden kasvun, teknologian nopean kehityksen ja työelämän murroksen, luomiin haasteisiin vastaamiseksi.

Meneillään olevista projekteista vuoden 2020 alussa käynnistynyt Sivistys+-projekti pyrkii vastaamaan erityisesti Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire -megatrendin meille osoittamiin haasteisiin, mutta osaltaan myös osallisuuden ja demokratian jännitteiden kasvuun. Sivistysihanteen uudistaminen on projektin keskiössä. Osaamisen aika -avainalue on käynnistetty vuonna 2018 vastamaan megatrendien luomiin haasteisiin liittyen demokratian rapautumiseen ja osattomuuteen, teknologian nopean kehityksen aiheuttamaan työn ja oppimisen murrokseen kuin myös väestörakenteen murrokseen ja tarpeeseen rakentaa hyvinvointia kestävästi. Nämä trendit ovat muuttamassa elinikäisen oppimisen hyveestä välttämättömyydeksi.

Sivistys+ tähtää sivistysihanteen sisältöjen päivittämiseen

Sivistys+ tavoittelee sivistysajattelun muutosta pääasiassa ihanteiden tasolla ja keskittyy yhteiskunnallisen muutoksen alkupäähän, sillä ihanteet antavat vasta lähtökohdan ja tavoitteen konkreettisemmille toimille.

Sivistys+:n tavoitteina on sivistysihanteesta käytävän julkisen keskustelun voimistaminen ja sivistysnarratiivin laajentaminen eli sivistysihanteen sisältöjen päivittäminen viheliäisten ongelmien aikakaudelle. Yhdistämällä sivistys uusiin konteksteihin sille rakentuu mahdollistava rooli tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa ja sen merkityksellisyyttä ja hyvinvointia luova rooli vahvistuu.

Sivistys+ projektin tavoitteet aiotaan saavuttaa tukemalla yhteiskunnallista transformaatiota edistävää uudenlaista sivistystyötä. Sivistyskentän uudistushaluisten solmukohdissa toimivien toimijoiden hankkeita pyritään tunnistamaan ja rahoittamaan.

Osaamisen aika tukee elinikäisen oppimisen tahtotilan toteutumista

Osaamisen aika -avainalueella tuetaan yhteiskunnallista muutosta ihanteiden ja asenteiden tasolta poliittiseen päätöksentekoon asti. Sitran roolina työssä on ensisijaisesti sillanrakennus eri toimijoiden yhteistyölle ja tiedollisen kokonaiskuvan luominen.

Osaamisen aika -työssä sivistys nähdään yhtenä keskeisenä tarkoituksena elinikäiselle oppimiselle (ks. kuva 2), ja tärkeänä vahvistettavana alueena muuttuvassa maailmassa pärjäämiselle. Elinikäisellä oppimisella vastataan megatrendien ja muutosnäkymien luomiin haasteisiin, joiden voittamiseksi tarvitaan sivistyksemme, uudistumiskykymme, osallisuuden kautta syntyvän hyvinvointimme sekä taloudellisen kilpailukykymme vahvistumista niin jokaisen suomalaisen, Suomessa toimivan yhteisön, kuin koko yhteiskuntamme osalta. Osaamisen aika -työssä määritetyt elinikäisen oppimisen tarkoituksen alueet kytkeytyvät monella tapaa ristiin aiemmassa kuvassa 1 esitettyjen sivistyksen ulottuvuuksien kanssa.

Kuva 2. Osaamisen aika -työssä määritellyt elinikäisen oppimisen tarkoituksen alueet yksilön, yhteisöjen ja koko yhteiskuntamme näkökulmasta.

Osaamisen aika -työn ensimmäisessä vaiheessa 30 yhteiskunnallista toimijaa määrittivät yhteisen, hallinnon rajat ylittävän tahtotilan elinikäiselle oppimiselle Suomessa. Tavoitteena oli yhteisen näkemyksen kanavoiminen tueksi hallinnollisille ja poliittisille päätöksille. Toiminnan painopistenä olivat fasilitoitu verkostotyö ja tiedontuotanto. Työn toisessa vaiheessa yhteiskunnallisen muutoksen toteutumista tuetaan tuottamalla osaamisjärjestelmämme muutoshaasteisiin liittyviä tietosisältöjä ja toteuttamalla alueellisia ekosysteemejä tukevia kokeiluja. Sitran työllä tuetaan parlamentaarista yhteistyötä ja yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistavaa poliittista päätöksentekoa.

Erillisillä projekteilla toisiaan täydentävä lopputulos

Osaamisen ajan ja Sivistys+:n tehtävät täydentävät toisiaan. Yleissivistyksen parantaminen ja osaamisjärjestelmän kehittäminen toimivat laajankin sivistysihanteen puolustuksen keinona. Ja toisaalta sivistyksen tarinan päivittäminen voi parhaimmillaan vahvistaa koko sitä merkitysperustaa, jolle osaamisjärjestelmämme ja elinikäinen oppiminen rakentuvat.

Sivistysihanteen tarkastelemisen kautta voi löytää vastauksia esimerkiksi siihen, mikä lopulta on se perimmäinen syy, miksi osaamisjärjestelmäämme kannattaa parantaa ja elinikäistä oppimista edistää. Molemmat projektit synnyttävät ja tukevat keskustelua siitä, millaista tulevaisuutta tavoittelemme.