Sivuvirtaa – Resurssiviisautta Joensuussa

Fortumin voimalaitoksella Joensuussa eletään jännittäviä aikoja. Lokakuussa aloitettiin maailman ensimmäisen sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokseen (CHP-laitos) integroidun bioöljylaitoksen käyttöönotto. Laitos vihitään käyttöön 29.11.2013.  

Laitos tuottaa Fortum Otso® -bioöljyä. Bioöljy valmistetaan pääosin lähialueilta saatavasta metsähakkeesta, ensiharvennuspuusta sekä muusta puubiomassasta, kuten metsäteollisuuden sivutuotteista. Bioöljy on hapan, tervaa muistuttava neste, jossa energia on kuusi kertaa tiiviimmässä muodossa kuin metsähakkeessa. Koska jäljellä on jonkin verran vettä, bioöljyn lämpöarvo tilavuusyksikköä kohti on noin puolet polttoöljyn vastaavasta. Bioöljyllä voidaan korvata raskasta ja kevyttä polttoöljyä lämpölaitoksilla ja teollisuushöyryn tuotannossa, jolloin energiantuotannon CO2-päästöt vähenevät jopa yli 90 %. Lisäksi bioöljy on puuperäisenä käytännössä rikitöntä, jolloin sillä on myös positiivinen vaikutus paikalliseen ilmanlaatuun. Bioöljyä myös kehitetään kohti korkea-arvoisempia nestemäisiä polttoaineita.

Laitoksen tuotantoteknologia on nimeltään nopeapyrolyysi. Kuivaa puuta lämmitetään muutaman sekunnin ajan 500 asteeseen, jolloin suurin osa siitä höyrystyy. Kun kaasuvirta jäähdytetään, 70–80 prosenttia syötetystä kuiva-aineesta tiivistyy puuöljyksi eli bioöljyksi ja loppuosa on kaasua ja koksia, joka palautetaan voimalaitoksen polttoaineeksi.

Mikä sitten tekee bioöljyn valmistuksesta resurssiviisasta? Tämä on monen tekijän summa:

• Raaka-ainehankinta on vahvasti integroitu voimalaitoksen polttoainehankintaan
• Bioöljyn tuotannosta syntyvä koksi ja lauhtumattomat kaasut käytetään voimalaitoksen polttoaineena — kaikki raaka-aine voidaan käyttää hyödyksi
• Bioöljy tarvitsee lämpöä, joka tuotetaan tehokkaalla CHP-laitoksella — tämä lisää sähkön tuotannon määrää ja nostaa nykyisen voimalaitoksen käyttöastetta
• Pyrolyysiöljyn tuotantolaitoksen käyttö ja kunnossapito 24/7 osana normaalia voimalaitoksen käyttöä.

Edellä mainitut tekijät edesauttoivat, että olemme tässä vaiheessa ensimmäisenä maailmassa. Suurkiitos kuuluu myös tutkimuspartnereillemme VTT:lle, Metsolle ja UPM:lle sekä suomalaiselle innovaatiojärjestelmälle. Tekesin tutkimus- ja tuotekehitystuki sekä Työ- ja elinkeinoministeriön uuden teknologian investointituki mahdollistivat kehityksen ja vähintäänkin nopeuttivat kehitystä. Edelläkävijyys on myös saanut kansainvälistä tunnustusta, kun Global District Energy Climate Award -organisaatio myönsi Fortumille innovaatiopalkinnon syyskuussa.

Lisätietoa bioöljystä löytyy osoitteesta http://www.fortum.com/otso ja bioöljylaitoksen videon pääset katsomaan täältä.