Soten 43 triljoonaa eri asentoa

Keskustelu terveys-ja sosiaalipalveluista on sekavaa ja välillä on vaikea tietää, puhuvatko keskustelijat ylipäätään samasta asiasta. Sote-debatti on sanalla sanoen välillä melko hassua.

Ensinnäkin jokaisella on asiaan mielipide, koska kaikilla on palveluista omakohtaisia kokemuksia – hyviä tai huonoja – ­joko itsellä tai lähipiirissä. Toiseksi aihepiiriä voi tarkastella ainakin kuudesta eri päänäkökulmasta: yksilön, työtekijän, kunnan, yrityksen, valtion kannalta tai kansainvälisestä näkökulmasta. Jokainen alakohta voidaan vielä jakaa ainakin yhdeksään alakohtaan. Näin ollen saadaan aikaa Rubikin peruskuutio, jossa asiat voidaan järjestää 43 triljoonaan eri asentoon. Kun kuution sekaisin olevia värejä sitten yritetään saada isolla porukalla järjestykseen, lopputuloksena ei ole muuta kuin sotesoppa.

Hätä ei silti ole tämän näköinen. On lohdullista tietää, että mistä tahansa lähtötilanteesta Rubikin kuutio voidaan ratkaista vain 20 liikkeellä.

Hyvinvointivaltion keskeinen tehtävä on kansalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen annetuilla resursseilla. Kun kuutiota lähdetään kääntelemään, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sotea koskevassa poliittisessa keskustelussa on keskitytty tähän mennessä pitkälti hallinnon rakenteisiin ja samalla moni muu näkökulma on unohtunut. Pimentoon on jäänyt esimerkiksi soten ja kasvun yhteys.

Suomen terveysteknologian teollisuuden vienti kasvoi vuonna 2014 jälleen uuteen ennätykseen, 1,8 miljardiin euroon. Kasvua edelliseen vuoteen oli 8,3 prosenttia. Terveysteknologian kauppatase oli 829 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta 10,7 prosenttia. Terveysteknologia vastasi viime vuonna noin puolesta maamme korkean teknologian viennistä. Kasvu oli voimakkainta terveydenhuollon laitteissa. Niiden vienti kasvoi 10,3 prosenttia 1,3 miljardiin euroon. Sähkökäyttöisten terveydenhuollon laitteiden vienti kasvoi peräti 17,1 prosenttia. Diagnostisten reagenssien ja laitteiden kasvu oli 6,4 prosenttia.

Suomalaisen terveysteknologian tuotannosta noin 95 prosenttia menee vientiin. Vuonna 2014 viennistä 37 prosenttia meni Eurooppaan, 36 prosenttia Pohjois-Amerikkaan ja 11 prosenttia Aasiaan. Suurimmat vientimaat ovat Yhdysvallat ja Saksa. Vienti Venäjälle väheni 14 prosenttia.

Terveysteknologia työllistää suoraan runsaat 10 000 henkeä Suomessa. Määrä voisi olla huomattavasti suurempikin, sillä väestön ikääntyminen ja kasvava hoivan ja hoidon tarve on kehittyneissä teollisuusmaissa hallitseva trendi samaan tapaan kuin kaupungistuminen ja ilmastonmuutos koko maailman mittakaavassa. Suomalaisyrityksistä esimerkiksi Kone on tarttunut kaupungistumisen tuomiin bisnesmahdollisuuksiin. Ilmastonmuutoksen oloissa taas kiertotalous uusine liiketoimintamalleineen tarjoaa valtavat maailmanmarkkinat niille, jotka uskaltavat tarttua haasteeseen.

Entistä parempiin palvelumalleihin, toimintatapoihin ja uuden teknologian hyödyntämiseen kannustava sote-järjestelmä tukisi terveysteknologian kotimarkkinoita ja tätä kautta myös vientiä. Onnistuessaan sote-uudistus toisi siis paitsi parempia palveluita ja säästöjä myös uusia kasvunäkymiä.

Eli ei muuta kuin kääntämään sote-kuutiota kuntoon. Tunnettuja Rubikin kuution ratkaisumenetelmiä ovat Petrus- ja CFOP-metodit.