sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Tilaisuudessa kokeiltiin onnistuneesti pikatapaamisten konseptia, joista tuloksena oli mukava määrä uusia kontakteja, ahaa-elämyksiä sekä inspiroivaa ja toiveikasta puheensorinaa. Ehkä näissä keskusteluissa rakennettiinkin jo soten tulevaisuutta, otsikoilta piilossa?
Soten uudistamista koskevassa julkisessa keskustelussa palvelu- ja tuoteinnovaatioiden merkitys on muutenkin jäänyt melko vähäiseksi. Jos laajaa asiantuntijarintamaa on uskominen, sote-palvelut nimittäin mullistuvat lähitulevaisuudessa.
Digitalisaatio uudistaa sotea vähintään yhtä paljon kuin hallintorakenteiden uudistaminen
Tästä huolimatta emme puhu juuri lainkaan näistä digimurroksen mahdollistamista palvelumalleista, työroolien muutoksista tai esimerkiksi asiakkaan voimaantumisesta. Soten digitalisaatio kuitenkin näkyy jo hiljalleen ihmisten arjessa, sillä yhä useammat uudet toimijat ovat siirtyneet paikasta ja ajasta riippumattomiin palveluihin. Tässä uudessa maailmassa roolit, vastuut ja prosessit ovat hyvin erilaisia kuin aiempien toimintatapojen varaan suunnitelluissa sote-keskuksissa ja ekosysteemeissä.
Uskaltaisin väittää, että digitalisaatio tulee uudistamaan ihmisten arjessa tuntuvaa ja näkyvää sotea vähintään yhtä paljon kuin kansallisten hallintorakenteiden uudistaminen. Paras lopputulos tietysti saadaan, jos nämä rinnakkain etenevät prosessit valjastetaan tukemaan toisiaan.
Verkostot ovat voimavarojen virtoja sote-palvelujen kehittämisessä
Digitalisaation kasvattaessaan merkitystään toimintaympäristön muutosvauhti kiihtyy ja käyttäjäkokemuksen merkitys kasvaa. Miksi? Koska palveluiden käyttäjillä eli asiakkailla on yhä enemmän valtaa. Jos palvelu ei pelaa ensisijaisessa asiointikohteessa, uusia ratkaisuja löytyy yhä edullisemmin muun muassa etäpalveluiden kautta.
Etälääkärikäynnin voi nykyisin saada markkinoilta lähes terveyskeskusmaksun hinnalla, joskus jopa edullisemmin. LähiTapiolakin vilautteli näkymiä uudesta, hinnaltaan muutamia euroja kuukaudessa olevasta terveysvakuutuksesta, joka kattaisi diagnoosin, lääkärin vastaanoton, kuvantamisen sekä laboratoriotutkimukset. Tuo yhtälö ei olisi mahdollinen ilman digitalisaation ja erityisesti datan sekä käyttäjälähtöisyyden mahdollisuuksien hyödyntämistä.
Enää ei keskitytä luomaan pelkästään tietoa, vaan ymmärrystä ja toimintaa tiedon pohjalta
Soten edelläkävijät hyödyntävätkin dataa, analytiikkaa ja esimerkiksi tekoälyä käyttäjäkokemuksen kehittämiseksi. Enää ei keskitytä luomaan pelkästään tietoa, vaan ymmärrystä ja toimintaa tiedon pohjalta. Asiakkaat ovat tässä keskeisimpiä kumppaneita ja kaiken tekemisen keskiössä.
Dataa syntyy tiiviissä asiakasvuorovaikutuksessa jatkuvasti lisää, organisaatio oppii ja kehittää palvelujaan jatkuvasti sekä yhä tarkemmin räätälöiden. Kyseessä on hyvin dynaaminen prosessi. Jotta käyttäjäkokemuksen optimoinnin mahdollistava työkalupakki on ajantasainen, edellyttää se jatkuvaa oppimista. Tämä taas ei ole mahdollista ilman verkostoja. Yksin ei voi osata, ostaa tai oppia kaikkea tarpeellista – kolme O:ta, helppo muistaa.
Tekesin rahoitushausta vipua ekosysteemien rakentamiseen
Tiistai-iltapäivänä järjestetyssä Soteuttamo-tilaisuudessa nousi esille mielenkiintoinen mahdollisuus sote-ekosysteemien kannalta. Osallistujilla oli ilo kuulla esittely Tekesin avoinna olevasta ’Sairaalaton Suomi’ -hausta, jonka kautta yritykset, yhdistykset tai säätiöt voivat saada rahoitusta toimijoiden verkottamiseen ja ekosysteemin kehittämiseen.
Ekosysteemiaihioita haetaan erityisesti ennaltaehkäisevän ja ennakoivan toiminnan alueelle, minkä lisäksi hakijoilta vaaditaan tahtoa kasvaa ja kehittyä kansainvälisesti. Onkin hyvä muistaa, että Suomi ei ole sote-haasteineen yksin, vaan kyetessämme ratkaisemaan arkemme merkittävimpiä terveys- tai sosiaaliongelmia, näille ratkaisuille on myös globaalia kysyntää.
Ekosysteemin rakentaminen on avoimuutta ja viestintää – eikä toimintaakaan saisi unohtaa
Tilaisuudessa kuulimme myös erinomaisen, konkreettisen esimerkin ekosysteemin rakentamisesta, tosin tällä kertaa toiselta toimialalta. Baltic Sea Action Group (BSGA) on säätiö, joka edistää työssään Itämeren hyvinvointia. BSGA:n Riku Venholan keskeisimmiksi viesteiksi voisi poimia avoimuuden, aktiivisen yhteistyön ja ketterän toiminnan.
Neuvottelupöytiin ei saisi jumittua liian pitkäksi aikaa, vaan yhteistyötä pitäisi lähteä rohkeasti kokeilemaan. Se testaa myös toimijoiden muutosvalmiutta, mitä verkostomaisesti toimiessa myös edellytetään.
Keskeiseksi menestystekijäksi tulevaisuuden sotessa voikin nousta maine kumppanina. Verkostojen rakentamisessa brändillä on nimittäin väliä. Brändi ei ole vain sanahelinää. Se on arvolupaus, joka heijastelee tavoitetta sekä olemassaolon ja toiminnan tarkoitusta.
Parhaimmillaan brändi myös houkuttelee luokseen, joko asiakkaana tai kumppanina. Tarinat ovat siten tärkeitä, mutta vielä tärkeämpiä ovat teot, joista muut voivat tarinoida puolestasi.
”Pikadeittailun” avulla haarukoitiin kumppanipotentiaalia
Esittelyjen lisäksi iltapäivällä nähtiin sote-toimijoiden kokeilevan pikatapaamisia Brella-sovelluksen avulla. Kokeilu tuntui onnistuvan ja joukko 15 minuutin pikapalavereja puoleentoista tuntiin synnytti tiiviin puheensorinan tapahtumatilan aulaan. Eräs Soteuttamon vieraista totesikin Brellan kaltaisen verkostoitumissovelluksen ja pikatapaamiskonseptin olleen hänelle uusi tuttavuus, mutta kokemus oli ytimekkään positiivinen: ”Tämähän toimii!”.
Tavoitteenamme on, että tuo innostunut lausahdus kuullaan myös uudistuneen soten valmistuessa. Kokeilut (esimerkiksi valinnanvapauden kokeilut) ovat siten keskeisessä roolissa myös soten valmistelussa, jotta voimme saada kenttäkokemuksia asiantuntija-arvioiden tueksi. Samoin valmistelun aikana tulisi mahdollistaa tiivistä vuorovaikutusta erilaisten toimijoiden kesken, yli sektori- ja jopa toimialarajojen.