Strategista ketteryyttä rohkeasti

Strategia on arvolatautunut käsite. Sitä arvioidaan pitkäjänteisyyden, suunnitelmallisuuden, ennustettavuuden ja vakauden kautta. Voidaan ehkä väittää, että edellä mainitut strategian elementit ovat pysyneet, vaikka toimintaympäristö on muuttunut. Hyvinvoinnin mahdollistavat elementit ovat heikenneet ja luoneet uhkakuvia. Taloudelliset resurssit ovat niukat ja edelleen niukkenevat, sosiaalinen oikeudenmukaisuus on koetuksella, eikä ekologista kestävyyttäkään ole onnistuttu turvaamaan.

Muuttunut toimintaympäristö pakottaa, mutta myös haastaa meidät muuttamaan ajattelu- ja toimintatapaamme. Tarvitaan strategista ketteryyttä kohdata rohkeasti ja ennakkoluuttomasti muuttunut ja jatkuvassa muutoksessa oleva maailma. Muutos tapahtuu kiihtyvällä vauhdilla. Tuleekin tunnistaa ja tunnustaa se tosiseikka, että valmista ei tule koskaan.

Nykyhetken ja tulevaisuuden haasteisiin tulee vastata strategisen ketterästi. Hötkyillä ei pidä, myös nykyhetken haasteisiin tulee vastata tulevaa verhottaen. Tämän päivän ratkaisu ei saa vahingoittaa tulevaisuuden ratkaisuja.

Rakenteet, prosessit ja toimintatavat tulee nähdä kokonaisuuksina, jotka mahdollistavat tehokkaan optimaalisen resurssien käytön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Siiloutuneet omaa reviiriään vahtivat rakenteet ovat mennyttä. Organisaatiota ei tulisi nähdä pysyvyyden statuksena. Tuleekin olla rohkeutta ravistella olemassa olevia rakenteita. Maamme hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn etuna voidaan nähdä se, että olemme pienten, suht´tehokkaiden rakenteiden järjestelmä. Nämä vahvuudet tulisi kääntää palvelemaan paremmin nykyhetkeä ja tulevaisuuden haasteita. Rakenteissa on myös paljon viisautta ja osaamista. Tästä tietotaidosta tulee pitää kiinni ja varmistaa tieto- ja osaamispääoman kehittäminen.

Miltä kuulostaa vuositason suunnitteluprosessi, joka kestää lähes vuoden? Ympäristö muuttuu ja prosessissa oleva suunnitelma elää koko ajan. Enää ei voida ylläpitää suunnitteluprosessia, joka alkaa ja loppuu. Suunnittelu onkin muuttunut rullaavaksi prosessiksi, joka yhdistää ennakoidun ja systemaattisen suunnitelmatiedon ajantasaiseen seurantatietoon. Suunnitteluprosessin tehokkuus ja virtaviivaisuus tulee varmistaa.

Pöytälaatikossa säilytettävä ruutuvihko ei ole digitalisoituvan yhteiskunnan suunnittelutyökalu. Suunnittelun ja seurannan tueksi tarvitaan toimivat ja luotettavat tietojärjestelmät. Epäonnistuneet ja budjetin ylittäneet tietojärjestelmähankkeet ovat viime vuosina olleet enemmän sääntö kuin poikkeus. Viime aikoina suuntauksena on kuitenkin ollut, että hankkeita toteutetaan ketterin menetelmin tilaajan ja toimittajan asiantuntemusta ja osaamista hyödyntäen.  Kehittämistä ja muutoksia tehdään kokeilujen kautta, jolloin jo lopputuotoksena saadaan testattu tuote.

Tietojärjestelmät eivät riitä, ellei niitä osata käyttää ja haluta hyödyntää järjestelmien tarjoamia mahdollisuuksia. Tietotekninen osaaminen ja osaaminen kehittäminen on jokaisen osaamisen perusta, joka tulee varmistaa.

Strateginen ketteryys edellyttää rohkeaa rakenteiden, prosessien ja tietojärjestelmien kehittämistä. Olennaista on halu muuttaa ja kehittää totuttuja toimintatapoja. Muutokselle ja kehittämiselle tulee tarjota työkalut. Kehitystä ja muutosta tulee hahmottaa yhteistyön ja luottamuksen hengessä. Vähemmällä tulee saada aikaan enemmän ja tehokkaammin. Vaikeitakin haasteita tulee osata yksinkertaistaa.

Kohti kestävää taloutta -blogisarja kokoaa Sitran Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutukseen osallistuneiden ajatuksia kestävästä taloudesta, kestävästä talouspolitiikasta ja sen johtamisesta.

Sarjassa aiemmin ilmestyneet kirjoitukset
Merja Mäkisalo-Ropponen: Suomalaiset ovat havahtuneet ilmastolain tärkeyteen