Suomalaista datataloutta edistämässä – yhdessä

Suomalaisella datataloudella pitäisi pyyhkiä hyvin, jos ottaa huomioon kaikki Suomessa meneillään olevat strategiat, ohjelmat ja toimenpiteet. Datatalous käsitteenä on suhteellisen tuore. Mitä se siis tarkoittaa? Kyse on taloudesta, joka perustuu tietoon ja asiantuntijuuteen ja jossa tietoja, taitoja ja koulutusta käsitellään kaupallisena omaisuutena. Tiedämme, että sen merkitys kasvaa huimasti jo lähitulevaisuudessa. On siis hyvä pysähtyä hetkeksi pohtimaan, miten synnytämme datan avulla konkreettista talouskasvua Suomeen. Ja mitä se vaatii eri toimijoilta.

Näistä teemoista keskusteltiin innokkaasti, kun otimme Isaacus-hankkeessa Kuntaliiton ja Tiedolla johtamisen verkoston kanssa varaslähdön vuosittaisille Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päiville. Yhdessä kohti kestävää datataloutta -tilaisuus kokosi asiantuntijat kattavan ajankohtaispaketin äärelle. Tarjolla oli asiaa tiedolla johtamisesta, datataloudesta ja suomalaisen sote-datan hyödyntämisestä.

Datan uudenlaisella hyödyntämisellä ei haeta pelkkiä säästöjä, vaan sillä tavoitellaan myös kannattavaa liiketoimintaa sekä julkisen että yksityisen sektorin puolella. Julkisella sektorilla dataa tarvitaan kipeästi sote- ja maakuntauudistuksessa esimerkiksi raportointiin ja ohjaukseen ja yksityisellä sektorilla puolestaan uusien palvelujen ja tuotteiden synnyttämiseen. Datataloudella tuntuu olevan sellainen piirre, että se kietoo yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita toisiinsa yhä enemmän ja synnyttää parhaimmillaan yhteisen ekosysteemin.

Tilaisuudessa mukana olleet viranomaiset ja terveysalan yritysten edustajat saivatkin tehtäväkseen pohtia omaa rooliaan ekosysteemissä. Siinä missä sosiaali- ja terveysministeriö on luomassa lainsäädännöllisiä raameja sille, että dataa voitaisiin hyödyntää nykyistä paljon laajemmin, on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) roolina puolestaan tukea yrityskasvua strategiatasolla ja luoda mahdollisuuksia uudenlaiselle liiketoiminnalle. Ja samaa työtä TEM:n kanssa hieman eri muodossa tekee Tekes, jolla on suomalaisessa datataloudessa rahoittajan ja pelinrakentajan rooli. Tekesin tavoitteena onkin lisätä suomalaisten yritysten vientiä ja saada Suomeen lisää investointeja.

“

Lisää yhteistyötä yritysten ja julkisen sektorin kesken.

Oli kiinnostavaa kuulla myös rakentavaa keskustelua siitä, mitä toimivan datatalouden näkökulmasta puuttuu. Yritysten viesti oli selvä. Yksityinen puoli haluaa lisätä yhteistyötä julkisen sektorin kanssa ja yrityksiä voisi kutsua rohkeammin mukaan innovoimaan julkisten toimijoiden hankkeisiin. Myös julkisen sektorin hankintakäytänteissä on yritysten näkökulmasta parannettavaa. Tahto yhdessä kehittämiseen tulisi esimerkiksi näkyä jo tarjouspyynnöissä. Toisaalta ekosysteemin rakentaminen edellyttää datan jakamista yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Tämä peli on avattu jo julkisen puolen toimijoiden osalta. Nyt mukaan datan vaihtoon tarvitaan myös yrityksiä.

Datatalous liittyy olennaisesti myös sote-uudistukseen. Eri tahoilla paiskitaan parhaillaan hartiavoimin töitä, jotta tietopohja olisi kunnossa Suomen astuessa uuteen sote-aikakauteen vuoden 2019 tammikuussa. Tiedolla johtamisen näkökulmasta erityisesti soten kansalliseen ohjaukseen tarkoitetut vaikuttavuus- ja kustannustietomittarit ovat keskeisessä roolissa. Mittariston kehittäminen on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vastuulla. THL:n datapolitiikka määrittelee painopisteet, joilla tietovarantojen käyttöä edistetään vuosina 2016–2020.

Keskeisenä työkaluna uudessa sotessa tulevat olemaan myös sote-tietopaketit, jotka ovat aiemmin kulkeneet nimellä palvelupaketit. Sote-tietopaketit ovat erityisesti palvelujen järjestäjien eli maakuntien työkalu, jonka avulla maakunta saa näkymään yksittäisen tuottajan ja kaikkien tuottajien palveluiden kustannukset, laadun ja vaikuttavuuden asiakasryhmittäin. Ne on tarkoitus ottaa käyttöön uusissa maakunnissa vuonna 2019, mutta harjoituksia on jo meneillään pilotointien muodossa. Tietoa aiheesta löytyy lisää täältä.

Muutoksia on odotettavissa myös Kelan Kanta-palveluun, jonne on alettu kerätä potilas- ja asiakasdataa myös yksityisiltä terveydenhuollon toimijoilta. Palvelun käyttö laajenee jatkuvasti ja mukaan saadaan tulevaisuudessa myös sosiaalihuollon dataa. Suurta muutosta Kanta-palvelun hyödyntämisen suhteen saadaan kuitenkin odotella vielä tovi. Itse asiassa 2020-luvulle asti, jolloin Kanta alkaa olla siinä mallissa, että sitä kyetään hyödyntämään täysimääräisesti.

Varaslähtö ATK-päiville -tilaisuudessa pohdittiin ja ideoitiin keinoja, miten Suomen datatalous saadaan lentoon. Vaikuttaa siltä, että keskusteluissa päästiin vasta vauhtiin, joten eiköhän pyritä pitämään huolta, että tämä ei jää tähän? Seuraavaksi pitää ryhtyä tuumasta toimeen. Tämä tarkoittaa yhteistä tekemistä. Suuntaa näyttää rakenteilla oleva palveluoperaattori, joka vauhdittaa sote-datan sujuvaa hyödyntämistä jo ensi vuonna. Yhteistyöllä.

Varaslähtö ATK-päiville -tilaisuuden esitykset ja videot ovat löydät tapahtumasivulta.

#isaacus