Suomen digikunnon nostamiseen löytyy lääkkeitä

Etlatiedon vuosittain toteuttaman Digibarometrin mukaan Suomi sijoittui toiseksi Euroopan maiden vertailussa. Helsingin sanomat nosti kuitenkin huolen esille siitä, että Suomi jää kärkimaiden jälkeen verkkokaupan kehityksessä ja kansalaisten digitaidoissa.

Digibarometrin tuloksia tarkemmin analysoimalla näyttää siltä, että emme osaa riittävän hyvin hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia tuottavuuden kasvuna. Näitä havaintoja vahvistavia signaaleja nousee myös Sitran tekemästä kyselystä, jossa tutkimme yritysten valmiuksia datapohjaisen liiketoiminnan kehittämiseen. Moni yritys on jo havahtunut siihen, että heillä on hallussaan suuret datavarannot, mutta datasta saatu liiketoimintahyöty ei ole vielä lainkaan optimaalisella tasolla.

Kyselytutkimuksemme mukaan yritysten kipukohdiksi ovat muodostuneet erityisesti lisääntynyt sääntely sekä puutteet liiketoimintamallien osaamisessa ja teknisissä valmiuksissa. Suomi uhkaa tippua digitalisaation vilttiketjuun, ja maamme myös muuttua hyvistä rekistereistämme huolimatta datan alusmaaksi, mikäli emme kykene hyödyntämään nykyistä paremmin digitalisaation ja datatalouden tarjoamia mahdollisuuksia.

Suomalaiset ovat datatalouden yksin jurottavia tehostajia

Yritykset ovat jo alkaneet vastata haasteisiin tekemällä muutoksia liiketoimintamalleihin, mutta vauhti on liian hidas. Kyselyymme vastanneet suomalaisyritykset suhtautuvat datatalouden mahdollisuuksiin pessimistisemmin kuin verrokkimaat: vain 35 prosenttia suomalaisista näkee datataloudessa kilpailuetua omalle yritykselleen. Suomalaiset yritykset keskittyvät liiketoiminnan tehostamiseen oman datansa avulla. Suurin hyöty saadaan silloin, kun dataa hyödynnetään organisaatioiden rajat ylittäen.

Jos datatalouden toimijoista tekisi luonneanalyyseja, voisi suomalaisten sanoa olevan yksinään jurottavia tehostajia.

Tehostajiin usein yhdistetään karsiminen, ja digitalisaatio pahimmillaan uhkaa työpaikkoja. Kuitenkin datan nykyistä parempi hyödyttäminen tarkoittaa parempia palveluita, parempaa asiakaskokemusta, kasvanutta työn tuottavuutta ja kilpailukykyä.

Reiluun datan käsittelyyn pohjautuva kilpailukyky luo pohjaa myös tutkimukselle, tuotekehitykselle ja innovaatioille ja siten kasvua. Kasvu puolestaan edellyttää osaajien rekrytointeja ja se luo tuotantoketjuun uusia työpaikkoja.

Iso kysymys kuuluukin: miten muutetaan suomalaisten yritysten asenteita nykyistä positiivisemmiksi ja luodaan konkreettisesti uutta liiketoimintaa datasta?

Sitran työkalupakki reilujen digipalvelujen kehittämiseen

Helpottaakseen yritysten työtä Sitra on luonut käytännön mallit, pelisäännöt ja työkalut vastuullisten ja kestävien digitaalisten palveluiden tuottamiseen. Näitä käytännön työkaluja ovat muun muassa Reilun datatalouden sääntökirja ja IHAN-kokeilualusta, jossa kehitteillä olevia digitaalisia palveluita voidaan testata. Pk-yrityksille luotu IHAN-yritysohjelma ja siihen liittyvä vapaasti hyödynnettävä koulutusaineisto auttavat luomaan uutta liiketoimintaa datan avulla ja lisäävät yritysten valmiuksia sopeutua covid-19-pandemian jälkeiseen aikaan.

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät esittävät kuutta toimenpidettä, joihin tarttumalla Suomi hyötyisi nykyistä enemmän uudesta teknologiasta ja sen tuomasta kilpailukyvystä. Näille toimenpiteille me Sitrassa annamme täyden tukemme ja myös käytännön työkaluja. Sitralla on jo kahden kokeilun avulla testattu datatalouden Datasta kasvua -yritysohjelma, joka on helppo skaalata valtakunnalliseksi. Nyt tarvitaan vain riittävät resurssit. Jatkamme mielellämme keskusteluja tästä sekä muista datataloutta vauhdittavista toimenpiteistä.