Synkkyyttä ja toivoa

Kuuntelin Antti Aution uutta levyä, kun kirjoitin megatrendiraporttia. Erityisesti kappale ”Kaikki hyvin” kolahti lujaa. Siinä kuvataan oman elämän ja maailman menoa ja toistellaan joka välissä ”kaikki on hyvin”:

Kaupungit hukkuu ja kaikki on hyvin
Kaikkeen tottuu ja kaikki on hyvin

Kappaleeseen kiteytyy mielestäni paljon tämänhetkisestä suhteutumisesta muutoksiin. Asioita vain tapahtuu ja halutaan pitää kiinni ajatuksesta, että jatkamalla samaan malliin kaikki kyllä järjestyy, että kaikki on hyvin. Samalla ei välttämättä edes tiedosteta, mikä kaikki on jo muuttunut.

Megatrendiraportissa pyrimme kuvaamaan jo tapahtunutta muutosta ja tämänhetkistä muutoksen suuntaa. Otsikkoja muotoillessa mietimme kollegoiden kanssa paljon sanoituksen sävyä ja mitä asioita on tarpeen nostaa esille. Päädyimme siihen, että tässä ajassa vastuullisinta on tuoda selkeästi esiin mikä on jo muuttunut ja missä ollaan nyt. Se voi vaikuttaa synkältä, mutta on mielestäni mahdollisuuksien tunnistamisen avain. Jos ei kohtaa sitä, mikä on jo muuttunut, perustaa toimintansa väärälle pohjalle.

Ihmiset haluaisivat tietenkin kuulla toivon sanomaa. Mutta on tarpeen tehdä ero lamaannuttavan toivon ja toimintaan kannustavan toivon välillä. Tulevaisuusajattelun tehtävä ei ole tuottaa hyvää oloa tai tuudittaa uskomaan, että kaikki järjestyy automaattisesti, esimerkiksi että teknologia ratkaisee kaikki ongelmat. Tulevaisuusajattelun tehtävä on auttaa tekemään tulevaisuuden kannalta kestävämpiä valintoja ja päätöksiä, auttaa rakentamaan yhdessä sellaista tulevaisuutta, joka on tavoittelemisen arvoinen.

Tulevaisuus voi olla monin tavoin parempi, kunhan tartumme toimeen. Itse sisuunnun megatrendien kuvaamista haasteista etsimään uusia ratkaisuja ja edistämään olemassa olevia. Mahdollisuuksia on runsaasti ja tuomme niitä esille raportissa. Teimme myös muutosten kokonaiskuvan pariksi mahdollisuuksien kokonaiskuvan, johon listasimme joitain mahdollisuuksia ja vastauksia megatrendien haasteisiin.

Toimintaa tukemaan olemme myös listanneet raporttiin muutoksen esteitä ja vallalla olevia tulevaisuuskuvia. Nykyhetken mahdollisuudet riippuvat menneistä valinnoista ja siksi on tarpeen tiedostaa, millaisia reunaehtoja toiminnalle on. Toisaalta vanhat ajatusmallit voivat myös tarpeettomasti rajoittaa toimintaa ja silloin niitä tulee haastaa. Tulevaisuuskuvat puolestaan vaikuttavat siihen, mitä ylipäänsä pidetään mahdollisena ja tavoittelemisen arvoisena. Sellaisenaan ne ohjaavat toimintaa nykyhetkessä, tiedosti niitä tai ei.

Itse uskon vankasti siihen, että voimme yhdessä rakentaa parempaa tulevaisuutta niin Suomelle kuin maailmalle. En koe raporttia synkistelynä, vaan toivon sen olevan kutsu rakentaa parempaa huomista yhdessä. Konkreettisia ratkaisuja löytyy eri toimijoilta ja niitä kannattaa myös kysellä varsinkin näin vaalien alla. Megatrendiraportissa listattujen mahdollisuuksien lisäksi voi katsoa esimerkiksi Sitran 1+4 strategista valintaa Suomelle.

Antti Aution kappaleessa ”Lisää ääntä” lauletaan, että tarvitaan ”uusia tapoja uskoa, että valo lisää valoa”. Mitä jos emme enää hokisikaan, että kaikki on hyvin, vaan ryhtyisimme tavoittelemaan reilua, innostavaa ja kestävää tulevaisuutta nykyhetken tiedostaen?

Kaikki mitä tarvitaan on sisällämme syvällä
Unelmia kaihotaan et toivon jälkeen jaksetaan
Et toivon jälkeen jaksetaan.