sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Enemmän kevyempää ennaltaehkäisyä, vähemmän raskasta korjailua, lisää matalan kynnyksen palveluja sekä laajaa yhteistyötä. Reseptin ainesosat tiedetään, mutta niiden yhdistäminen ja valmistus tuntuu kestävän liian kauan. Tajua Mut! -toimintamalli on kuin blenderi, joka sekoittaa nämä kaikki, nopeasti ja kustannustehokkaasti. Miten niin? Tähän on kolme pointtia.
Yksi: sektorirajat ylittävä yhteistyö
Sinulla on huoli nuoresta. Jossain verkostojesi ulkopuolella on toinen ammattilainen, joka on huolissaan samasta nuoresta. Yhteinen huolenne ei aina kohtaa ja lapsen tai nuoren auttaminen vaikeutuu. Jos huolenne kohtaisivat, syntyisikö parempaa yhteistyötä? Saisiko lapsi tai nuori apua kokonaisvaltaisemmin? Tajua Mut! -toimintamallissa huolet yhdistyvät. Mallin yhteydessä puhutaan liputtamisesta, joka on merkki huolesta ja halusta tehdä yhteistyötä lapsen tai nuoren auttamiseksi.
Jos esimerkiksi opettaja huolestuu nuoresta, hän liputtaa ja merkitsee nuoren yhteystiedot selainpohjaiseen tietojärjestelmään. Toisaalla nuorisotyöntekijä huolestuu samasta nuoresta ja toimii kuten opettaja: liputtaa. Syntyy lippupari, match, joka yhdistää ammattilaiset nuoren auttamiseksi. Nuorelta tai perheeltä kysytään kuitenkin aina lupaa liputukselle ja yhteistyöhön osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Nuori tai perhe voi myös päättää, keitä kutsutaan mukaan yhteistyöhön. Tajua Mut! -toimintamallin tärkeitä periaatteita ovatkin avoimuus, huolen puheeksi ottaminen ja luottamus: lopputuloksen tulee perustua ratkaisuihin, jotka perhe, lapsi tai nuori kokee mielekkäiksi.
Kriittinen kysyy tässä kohtaa leimaako se lapsen, perheen tai nuoren? Kyseessä ei ole mikään viranomaisten musta lista, vaan työkalu, jonka avulla eri tahot voivat löytää toisensa ja työskennellä yhdessä lapsen, nuoren tai perheen avuksi. Liputuksen yhteydessä ei esimerkiksi kirjata huolen taustalla olevaa syytä tai nuoren taustatietoja. Tajua Mut! -toimintamallin vahvuus on juuri siinä, että se yhdistää eri sektorien ammattilaiset ja antaa mahdollisuuden tiiviimpään yhteistyöhön. Kun ammattilaiset tapaavat lapsen tai nuoren yhdessä, vältetään päällekkäistä työtä ja apua tarvitsevan jonouttamista luukkujen välillä.
Pointti kaksi: varhainen apu
Varhainen apu vähentää painetta korjaavissa palveluissa. Tajua Mut! -toimintamallin perusajatuksena on tarjota tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, huolen herätessä. Heikot signaalit eli varhaiset merkit, pienet muutokset lapsen tai nuoren käyttäytymisessä, voivat aiheuttaa epävarmuutta toimia. Moni ammattilainen miettii, onko huoleni riittävä tai oikea. Auttamisen ei kuitenkaan pitäisi jäädä aina viime metreille. Tarttuminen varhaiseen huoleen vaatiikin uudenlaista toimintakulttuuria, kun velvollisuudesta auttaa tulee halu auttaa. Lapsen, perheen tai nuoren ei tarvitse käyttää voimiaan avun etsimiseen.
Mitä nopeammin ja kokonaisvaltaisemmin apua annetaan, sitä tehokkaampaa se on. Ennaltaehkäisevät ja varhaisen vaiheen palvelut ovat myös taloudellisesti edullisempia kuin korjaavat toimenpiteet.
Riittääkö liputtaminen? Odotteleeko ammattilainen toimettomana lippuparia, jotta voisi auttaa? Kriittinen miettii, ulkoistaako ammattilainen apunsa johonkin tietojärjestelmään? Tajua Mut! -toimintamalli ei korvaa muita auttamiskeinoja, vaan tulee niiden rinnalle tukemaan erityisesti yhteistyön vahvistumista. Tiedonkulku perheiden ja ammattilaisten välillä lisääntyy ja apua voidaan tarjota varhaisemmin ja kokonaisvaltaisemmin.
Pointti kolme: sitä kokeillaan jo
Tässä kohtaa kriittinen miettii, toimiiko se? Tajua Mut! -toiminta on käytössä kahdessa erilaisessa kaupungissa, Mikkelissä ja Espoossa. Se on osoittautunut tarpeelliseksi, sillä toiminta on vakinaistettu osaksi Mikkelin nuorten palveluja ja Espookin jatkaa toimintaa. Tajua Mut! ei ole riippuvainen kunnan rakenteista tai tietojärjestelmistä, vaan se on levitettävissä erilaisiin kuntiin.
Rotterdamissa on liputettu vuodesta 1998 lähtien. Toimintaa pidettiin niin tarpeellisena, että se lakisääteistettiin ja nykyään kaikki Hollannin kaupungit liputtavat. Tavoitteena onkin ottaa Suomen kulttuuriin ja lainsäädäntöön soveltuva toimintamalli valtakunnalliseen käyttöön ja tarjota tukea entistä aikaisemmin ja kokonaisvaltaisemmin riippumatta siitä, missä lapsi tai nuori asuu.
Uusi laite ei kuitenkaan hyödytä, jos sitä ei käytä. Toimintamalli ei koskaan leviä tai juurru, jos sitä ei toteuta. Tajua Mut! -toiminta vaatiikin taakseen rohkeutta ja totutusta poikkeamista. On uskallettava tarjota apua jo ennen kuin avun tarvitsija uskaltaa pyytää sitä. On tehtävä yhteistyötä uusien ihmisten kanssa. On uskallettava ilmaista huoli. Koska ketään ei saa jättää.
Mitä mietteitä ja tavoitteita Espoon johdolla on? Katso perusturvajohtaja Juha Metson ja sivistystoimen johtaja Sampo Suihkon videohaastattelu (2:11 min.)
Suosittelemme