Talous&Elämä – Kotitalousvähennys lisää työtä ja hyvinvointia

Sitran johtaja Timo Lindholm aloittaa uuden talouden ja työn kysymyksiin porautuvan Talous ja elämä -blogisarjan. Ensimmäinen kirjoitus sisältää terveisiä budjettiriiheen. 

Vaikka Suomi Oy:n tuloslaskelma on budjettineuvotteluissa saatava täsmäämään, päätöksentekijöiden valta ei rajoitu yksin julkisiin tuloihin ja menoihin. Myös yritystoiminnan, työnteon ja kuluttamisen pelisäännöillä on oleellinen merkitys. Ne määräävät, mitä Suomessa on lupa tehdä, mitä ei ja miksi ei.

Julkisen talouden nykytila on sellainen, että päättäjillä on kova paine joko nostaa veroja tai rajoittaa julkisia menoja, vaikka molemmat temput ovat haitallisia kotimaiselle kysynnälle ja välillisesti myös viennille. Tarvitaan muitakin vaihtoehtoja. 

Finanssipolitiikan valikoimassa on ainakin yksi keino, jota tässä tilanteessa kannattaisi käyttää: kotitalousvähennys. Palvelu- ja rakennusalan työllisyys heikkenee samaan aikaan, kun palveluille ja korjausrakentamiselle on selvä tarve ja kotitalouksilla on pelkästään pankkitileillä noin 80 miljardia euroa käyttörahaa.

Kaikki ainekset ovat kasassa: on tarve parantaa työllisyyttä, kysyntää palveluille ja maksukykyisiä asiakkaita. Miksi tätä yhdistelmää ei hyödynnettäisi talouden vauhdittamiseksi kotitalousvähennystä laajentamalla?

Vähennys voitaisiin toteuttaa joko kotitalousvähennyksen prosenttiosuuden ja eurorajan nostolla tai negatiivisen kotitalousvähennyksen kautta. Negatiivinen kotitalousvähennys olisi valtion tukea pienituloisille eläkeläisille, joiden tarve palveluille kasvaa. Se varmistaisi, että hekin voisivat hyödyntää vähennystä täysimääräisesti.

Ylisääntely syö finanssipolitiikan tehoa

Tässä toinen työmaa: Suomen taloudesta on säädelty pois kaikenlainen vauhti ja uudistuminen. Yhä useammin törmää havaintoihin siitä, kuinka se ja se laki, asetus tai viranomaisohje vaikeuttaa yritystoimintaa ja siten työn tekemistä.

Yksi käytännön esimerkki löytyy vertaamalla työttömyyskorvauksia ja uudelle yrittäjälle myönnettävää ns. starttirahaa. Työnteko ja yrittäjyys on varmasti parempi vaihtoehto kuin työttömyys. Silti työttömyyskorvauksen hakeminen ja nostaminen on tehty monin verroin sujuvammaksi kuin starttirahan saaminen. Starttiraha myönnetään kuudeksi kuukaudeksi. Silti sitä on myöntämisen jälkeen haettava joka kuukausi uudelleen – käsin täytettävällä lomakkeella.

Työttömyyskorvaus tulee kuin manulle illallinen, mutta starttirahan hakija on lähtökohtaisesti epäilyksen kohteena. Järjestelmään ei sisälly minkäänlaista työhön, saati yrittämiseen, kannustava ominaisuutta.

Jos starttirahan hakemista pohtiva on oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, nopea laskutoimitus kertoo, ettei siirtymistä starttirahan puolelle kannata edes harkita.