Taloutemme vaikein muutos tarvitsee rohkeat pelaajat

Maailmaa koettelee globaali kestävyyskriisi. Ilmastokriisin lisäksi luonnon monimuotoisuus heikkenee dramaattisesti ja sosiaalinen epätasa-arvoisuus rehottaa. Nykyinen, tuotteiden määrälliseen myyntiin ja neitseellisten luonnonvarojen ylikäyttöön perustuva lineaarinen talousmalli on epäonnistunut niin yhteiskunnan kuin ympäristönkin näkökulmasta. Oman hyvinvointimmekin turvaamisen vuoksi meidän on siirryttävä öljyn jälkeiseen maailmaan – aikakauteen, jossa käyttöön ottamamme luonnonvarat hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti ja yhä uudelleen.

Suomi on tässä siirtymässä edelläkävijöiden joukossa. Olemme jo matkalla kohti kiertotaloutta – siinä ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Suunnistukseen kohti kunnianhimoista päämäärää, kiertotaloutta, julkaisimme syksyllä 2016 kiertotalouden kansallisen tiekartan. Yllätykseksemme kartta oli ensimmäinen maailmassa. Olemmekin saaneet lukuisia kyselyitä ympäri maailmaa tiekarttaprosessiin liittyen. Nyt päivitämme tiekartan ja jaamme oppimme: vielä tämän kevään aikana dokumentoimme kokemuksemme tiekartan ja sen päivityksen laadinnasta toivoen, että niistä on hyötyä muille vastaavan haasteen edessä oleville maille ympäri maailman.

Siirtyminen öljyn ja ylikulutuksen jälkeiseen aikakauteen ei ole helppoa. Lisänsä haasteeseen tuo 2010-luvun lopulla yhteistyömahdollisuuksien merkittävä kaventuminen kansainvälisessä politiikassa ja kauppapolitiikassa.

Päästöt ja globaalit arvoketjut eivät kuitenkaan tunne kansallisia rajoja ja globaaleiden haasteiden ratkaisuun tarvitaan yhteistyötä – edelläkävijöinä on tärkeää, että toimimme parhaiden kumppaneiden kanssa. Sitra on aktiivisesti tuonut uutta merkittävää tietoa kiertotaloudesta kansainvälisesti. Esimerkiksi kiertotalouden rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on jo huomioitu EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiassa.

Työmme kiertotalouden parissa onkin kansainvälistänyt omaa organisaatiotamme. Vuoden 2016 tiekartan keskeisin kansainvälinen toimenpide oli World Circular Economy Forumin (WCEF) perustaminen, jonka olemme järjestäneet yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa niin Suomessa (2017) kuin Japanissa (2018). WCEF:stä on lyhyessä ajassa muodostunut globaalisti kiertotalouden keskeisin foorumi.  Ensi kesänä WCEF palaa takaisin Suomeen, jolloin tavoitteena on kytkeä foorumi Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen ja vahvistaa kiertotalouden roolia EU-agendalla. Vuoden 2020 foorumi järjestetään Kanadassa.

Vuoden 2018 kohokohta Sitran osalta oli se, että saimme merkittävän kansainvälisen tunnustuksen kiertotalouden saralla, kun meidät palkittiin maailman johtavana julkisen sektorin organisaationa The Circulars Awards -kilpailussa Maailman talousfoorumin yhteydessä Davosissa, Sveitsissä.

Halusimme päivittää Suomen kiertotalouden tiekartan erityisesti kotimaan kehityksen kartoittamiseksi ja varmistaaksemme, että suunta on oikea ja muutosvauhtia on riittävä. Olemme ottaneet kansallisesti merkittäviä askeleita opetuksen ja koulutuksen alueella, jossa kiertotalous integroidaan osaksi kaikkia opetusasteita. Olemme erittäin iloisia, että osassa ikäluokkia 75% opiskelijoista opettelee kiertotaloutta kouluissa, yhteensä kiertotalousopetus tavoittaa jo yli 70 000 lasta ja nuorta. Nuorten ei tarvitse oppia pois vanhasta ja muutos nopeutuu, kun nämä ikäluokat tulevat työelämään. Heille kiertotalous on uusi normaali ja keino edistää sukupuolten ja sukupolvien välistä tasa-arvoa.

Vastaavasti edistystä on tapahtunut eri tiekartan painopisteillä, mutta paljon on vielä tehtävää, jotta kiertotalous skaalautuu laajasti yhteiskuntaan. Lupaavia merkkejä muutoksesta ovat sekä elämäntapatesti, joka vuoden 2018 aikana tehtiin yli 500 000 kertaa ja valmistavan teollisuuden kiertotalouden käsikirjan suosio kansalaisten ja yritysten keskuudessa. Olemme Sitrassa edistäneet kiertotalouden tiekartan toteutumista 16 miljoonan euron rahoitusraamilla, keskittyen poikkileikkaaviin ja koko yhteiskuntaan koskettaviin yhteisiin toimenpiteisiin sekä Suomen vahvuuksia hyödyntäviin painopistealueisiin: kestävä ruokajärjestelmä, teolliset kierrot sekä liikkuminen ja logistiikka.

Painopistealueilla on käynnistynyt yhteensä yli 70 hanketta systeemisen muutoksen aikaansaamiseksi niin liikennerevoluution alueella kuin tuhlailutalouden symboliksi nousseen muovijätteen vähentämiseksi.

Tarvitsemme positiivisen ja globaalisti yhteisesti jaetun vision kiertotaloudesta, joka ympäristöhyötyjen lisäksi tuo hyötyjä taloudelle työpaikkojen ja viennin myötä sekä kaupan ja ideoiden vapaata liikkumista edistäen. Muutos edellyttää yli hallituskausien ulottuvaa parlamentaarista yhteisymmärrystä ja panostusta. Siirtymässä kiertotalouteen tarvitsemme vielä paljon askeleita, uudenlaista talouden pelitapaa kuin myös uusia talouden pelaajia. Oletko sinä jo kiertotalouden avainpelaaja?

Päivitetty Suomen kiertotalouden tiekartta julkaistaan 13.3. osoitteessa www.sitra.fi/kiertotaloudentiekartta

Katso julkistustilaisuus suorana verkkolähetyksenä 13.3. klo 9.30 alkaen osoitteessa https://www.sitra.fi/tapahtumat/kiertotalouden-avainpelaajat/