Tämä on lantapalloefekti!

Kansallisissa strategioissa ravinteiden kierrätys on lyönyt läpi: Vuonna 2010 pääministeri Matti Vanhanen lupasi Itämeri-kokouksessa tehdä Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaan ja vuonna 2015 ravinteiden kierrätyksestä tuli Juha Sipilän hallituksen kärkihanke. Näistä strategioista on päästy jo eteenpäin konkretiaan, kokeiluihin ja pilotteihin.

Konkretiaa haettiin esimerkiksi Sitran vuonna 2016 järjestämässä Ravinnekierto Challenge -ideakilpailussa, jossa etsittiin ratkaisuja ja uusia liiketoimintamalleja ravinteiden kierrättämiseen. Kilpailun yhteydessä pyydettiin myös muita kuin kisaan osallistuneita ilmoittamaan oma ravinnekiertoratkaisunsa. Ratkaisuja löytyikin paljon. Tässä maistiaisina kymmenen:

1. Jaetulle ensimmäiselle sijalle tullut Outotecin ja Ecolan Oy:n Fullrec-lietteenkäsittelymenetelmä ottaa talteen yhdyskuntien jätevesien lietteestä ja energiantuotannon tuhkista ravinteita, jotka voidaan myydä eteenpäin lannoitetuotteiksi.
2. Toisessa voittajaratkaisussa, Särkifoodissa, edistetään särkien hyödyntämistä mm. valmistamalla perkuujätteestä liivatetta.
3. Suomen Luonnonvarakeskuksen verkostoinnovaatiossa Itämerestä rehuihin siirretyt ravinteet yhdistetään biohiileen ja tuotteistetaan kompostoinnin avulla uusiksi kasvualustoiksi.
4. Raisio puolestaan keventää kalankasvatuksen ympäristökuormaa Itämeri-rehullaan. Itämeri-rehun raaka-aineena käytetään Itämerestä pyydettyä kalaa, jolloin muualta tuodaan vähemmän rehua (ja siis ravinteita) meidän ruokajärjestelmään.
5. Pajupoikien ratkaisussa pajusta valmistettua biohiiltä hyödynnetään matalaravinteisten vesien puhdistajana.
6. NanoGeon GeoTrap -ravinnesieppari sitoo itseensä ammoniumtyppeä kuivakäymälöistä. Lopputuotetta voidaan käyttää maanparannusaineena, josta typpi ei valu ympäröiviin vesistöihin eikä haihdu ilmaan. 
7. Pekka Reuhkala on puolestaan kehittänyt lietelannan käyttöä lannoitteena ja maanparannusaineena Japanissa kehitetyn EM-bakteeriviljelmän avulla.
8. Raimo Laakian kompostikäymälä Putkihuussi palauttaa ruuan sisältämän fosforin kasvimaalle tai pellolle lannoitteeksi.
9. Suomen luonnonvarakeskuksen (Syke) ratkaisu koski virtsan ravinteiden hyödyntämisestä Puolustusvoimissa. Tämä idea pilotoi nyt Sitran rahoituksella seuraavan kahden vuoden aikana.
10. ProAgria kehittää BioCode:a eli ympäristövaikutusten laskentajärjestelmää maatilojen käyttöön.

Strategioista ja konkreettisista ratkaisuehdotuksista on otettava askel eteenpäin. Tarvitsemme lisää vauhtia, jotta ravinteiden kierrätyksestä tulee uusi normaali. Hyväksi havaittuja keinoja pitää skaalata ja uusia keinoja tutkia sekä kehittää.

“

Kiertotalous ei synny yksin ja siten myös ravinteiden kierrätyksessä verkostot ovat välttämättömiä.

Esimerkiksi Baltic Sea Action Group vetää Tekesin rahoittamaa ravinteiden kierrätyksen ekosysteemiä, jonka tavoitteena on tehdä ravinteiden kierrätyksestä kannattavaa liiketoimintaa. Kumppanuusverkostossa on mukana 30-50 yritystä. Seuraavaksi kiertotalouden yhteistyökumppaneita etsitään (ja varmasti löydetäänkin!) bio- ja kiertotalouden matchmaking -tapahtumassa Tampereella.

Löytyisikö sinulle ravinteiden kierrätyksen ja kiertotalouden kumppani Tampereelta? Entä voisiko Ravinnekierto Challenge -kilpailun ratkaisuista löytyä kipinä ravinnekierron edistämiseen myös sinun organisaatiossasi tai kotona? Annetaan lantapalloefektin laajeta!