Tänään marginaalissa, huomenna valtavirtaa?

”Ollessani päättäjänä kriisin aikana huomasin, että käytettävissä olevista talous- ja rahoitusmalleista ei ollut suurta apua. Sanoisin jopa näin: kriisin kohdatessamme koimme, että perinteiset työkalut jättivät meidät pulaan.”

– Euroopan keskuspankin entinen johtaja Jean-Claude Trichet

Euro on kriisissä. Myös taloustiede on monelta osin kriisissä. Vaikka vaihtoehtoisia ajattelijoita ja toimijoita on aina ollut, maailmanlaajuinen finanssikriisi sekä eurokriisi ovat osoittaneet suurellekin yleisölle vanhojen teorioiden ja rakenteiden riittämättömyyden. Käytännön talouspolitiikan tekijät ovat pakon edessä joutuneet miettimään uusia vaihtoehtoja, kuten yllä oleva lainauskin osoittaa.

Eräs uusista politiikkaideoista on aivan viime vuosina lähinnä blogosfäärissä syntynyt markkinamonetarismi, josta johdettujen politiikkasuositusten puolesta on puhunut mm. Englannin keskuspankin uudeksi johtajaksi valittu Mark Carney. Myös monien pitkään marginaalissa olleiden ajattelijoiden, kuten jälkikeynesiläisten, politiikkasuositukset ovat saaneet lisää huomiota kriisin puhjettua.

Talouskriisit synnyttävät uutta ajattelua ja liikehdintää myös muilla tasoilla kuin Davoksen talouseliitin tai talousnörttien keskuudessa. Espanjassa syntyi finanssikriisin iskiessä Occupy-liikettä edeltänyt Indignados-protestiliike. Kyproksen kriisi aiheutti samassa maassa hypyn vaihtoehtoisen digitaalivaluutan Bitcoinin suosiossa, espanjalaisten pelätessä Kypros-tyyppistä talletusveroa. Bitcoinissa, jonka arvo on vaihdellut rajusti viime aikoina, konkretisoituvatkin uusi taloudellinen ajattelu ja toiminta sekä monet globaalin talouden rakenteiden ongelmista.

Vaikka Bitcoinin merkitys on tällä hetkellä pieni, se saattaa olla merkittävä kymmenen vuoden päästä. Tai sitten ei. Emme tiedä, sillä talouden monimutkaisuuden ja ennakoimattomuuden takia emme pysty edes sanomaan mikä valuutta Kyproksella on käytössä ensi viikolla. Todennäköistä kuitenkin on, että osa tänään marginaalissa tapahtuvasta ajattelusta ja toiminnasta on huomisen valtavirtaa.

Jo kauemmin vaikuttaneen Attacin ajatuksia pidettiin vielä kymmenen vuotta sitten radikaaleina. Nykyään monet niistä ovat talouspolitiikan agendalla. Käyttäytymistaloustiede puolestaan on onnistunut vakiinnuttamaan asemansa oletuksiltaan ja menetelmiltään tarkasti rajatun taloustieteen ytimessä.

Olemme ajatushautomo Tänkissä kartoittaneet tämän päivän vaihtoehtoja valtavirran talousajattelulle Sitralle kirjoittamassamme Kuplia, kuohuntaa ja utopioita –selvityksessä. Selvityksen keskeinen anti on ymmärrys siitä, minkälaisessa muodossa eri talouskoulukuntien ajatukset ja liikkeet esiintyvät ja kehittyvät ja kuinka ne syntyvät reaktioina johonkin asiantilaan, ongelmaan tai muutokseen. Selvityksen alussa on nostettu esille mielestämme näistä ongelmista seitsemän keskeistä.

Kuplia, kuohuntaa ja utopioita auttaa ymmärtämään tämän päivän vaihtoehtoista ajattelua, mutta ei yritäkään ennustaa mikä on huomisen valtavirtaa. Yhteiskunnan kehittymisen näkökulmasta olennaista kuitenkin on, että  uskallamme päästää irti vanhoista käsityksistämme ja rakenteistamme ja antaa parhaiden uusien ajatusten ja toimintamallien nousta esiin.

Mikko Forss ja Ohto Kanninen

Ajatushautomo Tänk

Lataa Kuplia, kuohuntaa ja utopioita täältä