Teknologia ihmisen apurina

Sitran vuonna 2016 julkaisemassa megatrendimuistiossa (Megatrendit 2016 – Tulevaisuus tapahtuu nyt, Sitra 2016) todetaan teknologian kehittyvän päätä huimaavaa vauhtia, ja vauhti vain kiihtyy. Teknologian kehitys on paljon nopeampaa kuin ihmisen ymmärrys sen nopeudesta ja siksi kehityksen seurauksia on vaikea arvioida ja hahmottaa edeltäpäin.

Teknologian kehitystä tapahtuu useilla eri osa-alueilla, muun muassa virtualisoimisessa, keinoälyssä, robotisaatiossa, nanomateriaaleissa ja energiateknologiassa. Tekniikan kehittymiseen liittyy myös useita eettisiä kysymyksiä, kuten miten määritetään kuka saa teknologiaa käyttää, mihin ja miten?

Kuka jää teknologian kehityksen ulkopuolelle? Vaikka teknologian kehitys tulee aiheuttamaan suuren murroksen muun muassa työmarkkinoilla, avaa se myös mahdollisuuden keskusteluun globaalista perustulosta ja yhteiskuntarakenteista tasa-arvon takaamiseksi.

“

Virtuaaliteknologia ja keinoäly ovat hyvä apukeino monissa tulevaisuuden haasteissa.

Danske Idéerissä käsittelimme robotiikkaa, keinoälyä ja teknologiaa Global Impact Challenge –kilpailun toisena päivänämme. Muutamina esimerkkeinä keskustelemistamme kehityksen seurauksista robotisaatio siirtää tulevaisuudessa monotonisia toistoa vaativia tehtäviä pois ihmisiltä, sillä robotit eivät ”kyllästy” tai menetä tarkkuuttaan. Keinoälyllä puolestaan saavutetaan ihmistä nopeampi laskentateho sekä suurempi muisti, jolloin prosessoinniltaan vaikeissa tehtävissä voidaan hyödyntää keinoälyä ihmisen rinnalla tai jopa ihmisen korvaavasti.

Pian olemme tilanteessa, jossa Mooren laki ei enää päde nykyistenmallisten tietokoneiden transistorien koon pienentymisessä vaan joudumme siirtymään muihin malleihin mikropiirien pohjaksi. Näistä pisimpään tutkittuja ovat kvanttitietokoneet, sillä myös biosirut kohtaavat lopulta samat ongelmat kuin transistorit kokonsa puolesta. Biosiruilla voidaan kuitenkin laskea erilaista tietoa kuin muilla koneilla, sillä niiden vastaukset perustuvat kemiallisiin reaktioihin, joihin muut mikropiirit eivät pysty. Bootcampilla nähtiin esimerkki paperille tulostetusta biolaboratoriosta yksinkertaisten verikokeiden määrittämiseen, joten biosirujen vaikutus tulee varmasti olemaan merkittävä eism. lääketieteen saralla.

“

Keinoäly voittaa ihmisen esimerkiksi shakissa ja gossa, mutta sosiaalisia taitoja on vaikea opettaa keinoälylle.

Keinoälyn kehittymisestä keskusteltiin sekä optimisesti että epäileväisesti. Keinoäly voittaa ihmisen esimerkiksi shakissa ja gossa, mutta sosiaalisia taitoja on vaikea opettaa keinoälylle. Keinoäly on edelleen melko kankea oppimaan uusia tapoja. Keinoäly voi huijata ihmistä muutaman lauseen verran, mutta keskustelun edetessä keinoälyn tunnistaa. Ihminen on keinoälyä parempi sopeutumaan uusiin tilanteisiin, mutta samalla keinoäly on ylivoimainen ihmisiin verrattuna nopeudessa ja ”muistamansa” tiedon määrässä.

Kaikesta huolimatta ihmisen intuitio, tai miksi sitä kutsuukaan, on hyödyksi useissa tilanteissa ja lopulta kaksi keinoälyä on heikompi suoriutuja kuin ihminen ja keinoäly yhdessä. Ja tiedämmekö milloin keinoäly saavuttaa tietoisuuden vai pystyykö se huijaamaan, jos se saavuttaa?

Virtuaaliteknologia ja keinoäly ovat kuitenkin hyvä apukeino monissa tulevaisuuden haasteissa, kuten avaruusmatkailussa ja apureina työnteossa maanpäällä. Virtuaalitodellisuus antaa mahdollisuuden olla henkisesti ja fyysisesti eri paikoissa, jolloin esimerkiksi työmatkustamisen tarve vähenee. Kaukaakin pääsee tapaamaan perhettään. Keinoäly taas tehostaa työskentelyä, jolloin ihmisille jää enemmän aikaa toteuttaa itseään muualla kuin töissä.

Teknologian tuleva kehitys tulee ehdottomasti mullistamaan elämämme vielä radikaalimmin kuin kertaakaan tähän mennessä, joten siksi on tärkeää pitää keskustelua yllä jokaisen tahon kanssa, jotta pelisäännöt ovat kaikille selvät.