Terrorismi on sitä, että pelolla pyritään vaikuttamaan päätöksentekoon. Sanonta ”toisen terroristi voi olla toisen vapaussoturi” voi pitää osittain paikkansa, kun maalina ovat sotilaskohteet. Puhtaasti siviilikohteisiin iskevät henkilöt ovat kuitenkin aina terroristeja.
Terrorismi on laajempi ilmiö ja yksi vaarallisimmista yhteiskunnallisista uhistamme. Terrorismin tarkastelussa olisi tärkeää ottaa kokonaisvaltainen lähestymistapa. Pelkkä perinteinen kova turvallisuusnäkökulma, eli terrorismin aseellinen torjunta tai sen aseellinen rankaisu, eivät yksin riitä. Vaarana on, että aseelliset iskut ruokkivat terrorismia.
Onkin tärkeää ymmärtää miksi ihmiset tekevät terroritekoja. Suurin osa terrorismista tapahtuu erilaisten terroristijärjestöjen toimesta. Muuttuva maailma, länsimaiden aseellinen sekaantuminen usean maan asioihin, sekä muut historialliset tekijät tulee ottaa huomioon, että voi ymmärtää erilaisten terroristiryhmien ideologiaa vai ajattelumallia. Useat terroristiryhmät ovat osin sidoksissa yhteen maahan, tai alueeseen. Näiden toiminnan kitkemiseksi on ymmärrettävä alueelliset taustat, etniset ja uskonnolliset jännitteet sekä se, miten maassa suvaitaan erilaisia ryhmiä, ajatuksia ja aatteita. On pyrittävä vaikuttamaan alueellisiin ongelmiin, ennen kuin ne eskaloituvat ja johtavat terroritekoihin. Terroristithan eivät ole välttämättä itsessään pahoja, väkivallasta ja tappamisesta nauttivia ihmisiä, vaan syitä voi olla monia. Kuuntelemalla ja yrittämällä ymmärtää heidän syitään, voimme ymmärtää paremmin terrorismia ilmiönä. Kun ymmärrämme lähtökohdat, kuten esimerkiksi uskonnolliset perusteet terrorismille, voimme myös ehkäistä ja torjua sitä.
Yksi uusista huomionarvoisista kysymyksistä on länsimaisten valtioiden sisällä nouseva terrorismi. Oikeanlaisella politiikalla voidaan hillitä sitä kehitystä, että Euroopasta tulisi kasvualusta terrorismille tai terroristijärjestöille. Kulttuurien yhteentörmäykset ovat aina aiheuttaneet kiistoja ja sotia. Onkin tärkeää, että eri kulttuureista tulevat pystyvät sopeutumaan uuden kotimaansa yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Usein länsimaissa nousevan radikalismin taustalla on kokemus epäonnistumisesta ja toisen luokan kansalaisuudesta. Kotouttamisen on siis oltava tehokasta, että maahanmuuttajat kokevat uuden kotimaansa todella kotimaana, jossa he voivat kokea yhteenkuuluvuutta ja arvostusta. Tämän epäonnistuminen johtaa useisiin ongelmiin, sekä helposti radikalisoitumiseen ja tätä kautta terrorismiin. On tärkeää käydä keskustelua siitä, miten terrorismia voidaan torjua länsimaissa, myös Suomessa. Miten estetään se, että alueilta, joilla terrorismia esiintyy voimakkaasti, Suomeen ei tule tällaisia pakolaisia? Miten estetään se, että Suomi ei ole kasvualusta minkäänlaiselle terrorismille?
Terrorismin torjuntaan on käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja. Yksi väline, jota tarvitsemme, on tiedusteluyhteistyö. Tiedusteluyhteistyön syventäminen niin valtioiden välillä kuin kansainvälisestikin on yksi keino, jolla ongelmaan voidaan puuttua. Tämän ohella tarvitaan kuitenkin terrorismin syiden ymmärtämistä. Analyyttinen lähestymistapa terrorismin syihin on tehokkain keino estää se.
Kirjoitus on osa Sitran Uusi turvallisuus -foorumin osallistujien blogisarjaa.
Suosittelemme