archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Terve taas! Näin vuorotteluvuoteni sujui

Onko sapattivapaa työelämästä hyvä asia? Vuosi sitten vuorotteluvapaalle jäänyt ja hiljattain takaisin töihin palannut Vesa-Matti Lahti kertoo miten sapattivapaa sujui.

Kirjoittaja

Vesa-Matti Lahti

Johtava asiantuntija, Ohjelmat

Julkaistu

Onko sapattivapaa työelämästä hyvä asia? Vuosi sitten vuorotteluvapaalle jäänyt ja hiljattain takaisin töihin palannut Vesa-Matti Lahti kertoo miten sapattivapaa sujui.

Reilu vuosi sitten kirjoitin blogin otsikolla Miksi vuorotteluvapaa. Puolustin vuorotteluvapaata esimerkiksi työssäjaksamiseen, työttömyyden hoitoon ja ekologiseen kestävyyteen liittyvillä perusteilla. Lupasin myös vapaalta palattuani kirjoittaa uuden blogin siitä, kuinka vuorotteluvapaani onnistui.

No, tässä sitä ollaan, ensimmäistä päivää minulle uudessa toimitalossa! Vähän on vielä eksynyt olo, mutta varmaankin opin tästä taas talon tavoille.

Vuorotteluvuosi hujahti todella nopeasti. Nautin vapaudesta, mutta toisaalta tuntui ihan mukavalta palata taas töihinkin. Toteutin vuoden aikana muun muassa ne kolme asiaa, mitkä luettelin joillekin ystävilleni jo ennen vapaavuottani: pidin lomaa, remontoin ja kirjoitin kirjaa 1920-luvulla toimineesta Kuzbas-siirtokunnasta. Lomailu sujui, remonteissa ja kirjan kirjoittamisessa en aivan päässyt alkuperäisiin tavoitteisiin.

Remonttipuolella sitkeydessä oli toivomisen varaa. Saatoin pari päivää tsempata, mutta liian usein laiskistuin vähän kesken. Jotain sain sentään aikaankin. Suurin ylpeydenaiheeni on pieni kaistale itse kaakeloimaani keittiön seinää. Sain sen tehtyä, vaikken koskaan ennen ollut kaakeloinut. Aika moni kaakeli tosin meni hukkaan, kun ensin yritin liian kepoisilla työkaluilla katkoa niitä.

Kirjan kirjoittaminen osoittautui koukuttavaksi. Vapaahetkinäni imu tietokoneen ääreen kirjoittamaan oli selvä. Tästä huolimatta en saanut kirjaani vielä valmiiksi asti, vaikka niin olin ennen vapaatani toivonut. Sain kuitenkin käsikirjoituksen ensimmäisen version tehtyä. Siihen sain koottua kaiken tarvittavan tiedon, mutta vielä käsikirjoitus vaatii aika paljon työtä, jotta siitä tulisi riittävän helppolukuinen ja toivottavasti myös vetävä.

Kirjankirjoitustyössä on nyt sopiva tauon paikka. Tyhjensin pajatsoni vähäksi aikaa ollessani äskettäin kolme viikkoa Pietarissa Suomen tietokirjailijoiden kirjoittajaresidenssissä ahertamassa. Jos joku sattuu olemaan kiinnostunut 1920-luvusta, Pohjois-Amerikan siirtolaisuudesta, Neuvosto-Venäjästä, Siperiasta ja/tai maailmanparantamisesta, niin voin antaa käsikirjoitusversion luottamuksella luettavaksi ja kommentoitavaksi. Ulkopuoliset kehitysehdotukset olisivat nyt arvokkaita ensi vuoden puolella viikonloppuisin tai lomilla tapahtuvan jatkokirjoitustyöni kannalta.

Vuorotteluvapaan huono puoli oli se, että vuorottelukorvaus on paljon itse kunkin tavallista palkkaa pienempi. Koska en osannut elää riittävän paljon tavallista säästäväisemmin, menin vuoden aikana taloudellisesti vähän miinuksen puolelle.

Henkisesti tulos oli kuitenkin kirkkaasti plussan puolella. Siksi olen surulla seurannut, kuinka vuorotteluvapaan ehtoja ollaan nyt kiristämässä. Olen yhä sitä mieltä, että vuorotteluvapaan hyödyt ovat paljon suuremmat kuin siitä valtiontaloudelle koituvat kulut.

Viikon varrelta -kirjoitukset vetävät yhteen ajankohtaiset puheenaiheet Sitran strategia- ja tutkimustiimissä. Viikon varrella kirjoitukset löytyvät kootusti täältä.

Mistä on kyse?