Terveiset Perusta – oikealla tiellä ollaan

Miten kaupunki muuttuu resurssiviisaaksi? Kuinka ihmiset ja eri organisaatiot niin yksityisellä, julkisella ja kolmannellakin sektorilla muuttavat käyttäytymistään kiertotaloutta edistämään? Miten vakuutetaan päätöksentekijät asian tärkeydestä ja kannustetaan heitä rohkeisiinkin päätöksiin?

Lokakuun lopussa Perun Arequipassa järjestettiin kansainvälinen World Resources Forum 2014 (WRF). Tämä kolmipäiväinen foorumi kokosi toista tuhatta osallistujaa kaikilta mantereilta pohtimaan niitä haasteita, joita globaalin maailman luonnonvarojen vähentyminen ja ilmastonmuutos väistämättä tuovat mukanaan, sekä ratkaisuja noiden haasteiden taklaamiseen.

Yhteiset haasteet – resurssiviisaus osui ja upposi

Me suomalaiset resurssiviisauden edelläkävijät Sitrasta ja Jyväskylästä saimme ilon esitellä tapahtumassa lähes valmista resurssiviisauden toimintamallia, kokonaisvaltaista johtamisjärjestelmää, jolla uskomme kaupunkien pystyvän tulevaisuudessa saavuttamaan tärkeät tavoitteet: jätteettömyyden, päästöttömyyden sekä elämisen nykyisen kolmen ja puolen maapallon luonnonvarojen sijaan vain yhden maapallon varoin.

Kongressisali pullisteli innokkaita kuulijoita ja kyselijöitä, resurssiviisaus terminäkin sai tyytyväisiä nyökytyksiä osakseen.  Erityisesti mieleeni jäi Hollannin ympäristöministeriön virkamiehen innostunut kooste keskeisistä teemoista esityksissämme. Moni kuulijoistamme toivoi pääsevänsä tutustumaan meillä Jyväskylässä jo tehtyyn ja muutama olisi heti ollut valmis ottamaan mallimme käyttöönsä. Veikkaanpa, että meillä Jyväskylässä on jo kohta jono oven takana odottelemassa tutustumisvuoroaan… Pitäsiköhän Sitran  – tai kaupungin – tuotteistaa koko asiasisältö ja alkaa myydä konseptia myös ulkomaille – viedä tämän alan suomalaista osaamista maan rajojen ulkopuolelle, ihan niin kuin EduCluster Finland tekee suomalainen koulutusosaaminen myyntiartikkelinaan.

Minulle henkilökohtaisesti varsin silmiä avaavaa oli havaita se, että huolimatta maasta tai maanosasta, ongelmamme ja niiden ratkaisemisen vaikeudet ovat varsin samankaltaisia. Suurimpina haasteina näyttäytyivät ihmisten asenteiden ja käyttäytymisen muutoksen aikaansaaminen sekä toisaalta myös päätöksentekijöiden vakuuttaminen resurssiviisautta edistävien toimenpiteiden tärkeydestä.

Ratkaisun avaimina numerot, kokeilut ja ICT

Perinteikkään hollantilaisen TNO -tutkimusorganisaation resurssitehokkuuden ohjelmajohtaja Ton Bastein listasi esityksessään niitä asioita, joilla pyritään vakuuttamaan päättäjiä ja tavallisia kansalaisia muutokseen. Listaan olivat nousseet mukaan niin eri luonnonvarojen käytön mittaamisen ja sen kautta saadun ymmärryksen tärkeys kuin työllisyyden ja aluetaloudellisen lisäarvon osoittaminenkin.

Erityisen tärkeäksi Bastein nosti urbaani metabolismi -käsitteen, kaupungin fyysisen aineenvaihdunnan ymmärryksen. Vaikuttavuusarviointia voidaan tehdä mm. ilmanlaatuun, ilmastonmuutokseen, happamoitumiseen, rehevöitymiseen, liikenneruuhkiin, työpaikkakehitykseen ja taloudelliseen lisäarvoon liittyen. Kun esimerkiksi kaikki kaupungin haitalliset materiaalivirrat ovat tiedossa, myös erilaisten toimenpiteiden vaikutusten arviointi niiden hillitsemiseksi on paremmin havaittavissa ja hallittavissa.

”Numerot puhuvat puolestaan, myös päätöksentekijöiden vakuuttajina. Siksi on keskeistä, että kaikki tieto olisi helposti saatavilla ja mahdollisimman läpinäkyvää”, sanoi Bastein.

Kun numeeriset tiedot ovat hallussa, erilaisten pienten kokeilujen ja testien avulla voidaan helposti todeta se, voiko tietyillä toimenpiteillä vaikuttaa materiaalivirtojen määrään. Tästä tiedosta, vieläpä euroiksi muutettuna, voisi Basteinin mukaan olla apua myös ihmisten käyttäytymisen muutoksen aikaansaamisessa.

”ICT:n roolia tämän tiedon esittäjänä – ja yleensäkin muutoksen mahdollistajana – ei saa missään tapauksessa unohtaa”, muistutti tämä innostunut esitelmöitsijä lopuksi.

Yhteistyötä Deutsche Telekomin kanssa?

ICT:n roolia muutoksen aikaansaamisessa korosti esitelmässään myös Deutsche Telekomin kestävän kehityksen ja ilmastomuutoksen asiantuntija Luis Neves. Hän luo johtamassaan GeSI -strategisessa partneriverkostossaan sellaista ICT-teknologiaa, joka tukee taloudellista, ekologista ja sosiaalista kestävyyttä sekä samalla lisää taloudellista kasvua ja tuottavuutta. Kuulostaapa muuten aika lailla meidän omalta resurssiviisaustoiminnaltamme – tietenkään meillä ei ole teknologia yksin työkalunamme, vaan pyrimme monin eri tavoin, esimerkiksi kokeilujen avulla, juuri noihin samoihin tavoitteisiin.

Ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaamisessa tarvitaan Nevesin mukaan paljon sektorirajat ylittävää yhteistyötä, tutkimusta, kehittämistä ja innovaatioita, investointeja sekä erityisesti käyttäjien tietoisuuden lisäämistä ICT:n lukuisista mahdollisuuksista resurssiviisauden edistämisessä. Sitähän myös me teemme, muun muassa Kankaan alueella, johon Neves muuten on halukas tulemaan tutustumaan. Täytyypä sopia treffit!

Muutos ei synny narulla työntämällä

Kuinka sitten vaikutetaan ihmisten, niin sinun kuin minunkin käyttäytymiseen? Coloradolaisella tohtori Donna S. Rubinoffilla, kaupunkisuunnittelijana Ruandan Kigalissa osan elämäntyöstään tehneellä kestävän kaupunkisuunnittelun asiantuntijalla vastaus tähän oli valmiina: ”Ihmisille täytyy tehdä ymmärrettäväksi pienin demonstraatioin se, mitä, ja nimenomaan miksi jotain halutaan muuttaa. Näin muutos voi lähteä käyntiin kuin itsestään, omista kulttuurisista lähtökohdistaan. Muutos ei suinkaan toteudu pakottamalla, länsimaisen kaupunkisuunnittelun tuloksena eikä tutkimustiedon seurauksena, vaan muutoksesta täytyy olla jotain konkreettia merkitystä tai hyötyä jokaiselle alueen asukkaalle.” – Kokeilemalla kehittämistä, pieniä juttuja, joihin jokaisen on helppo samaistua, juuri niitä me teemme myös resurssiviisaus-hankkeessamme!

Kokeiluilla kohti resurssiviisautta

Jyväskylän kaupungin ja Sitran käynnissä oleva Kohti resurssiviisautta -hanke etenee juuri edellä mainittuja keinoja käyttäen. Mittaamme materiaalivirtoja, teemme niitä näkyviksi, testaamme erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuutta, kehitämme johtamisjärjestelmää, yritämme lisätä ihmisten ymmärrystä ja kannustamme kaikkia pienten kokeilujen kautta pysyvään muutokseen. Perun konferenssissa oli todella hienoa huomata, että eri alojen ja maanosien asiantuntijat kukin vuorollaan kehuivat tapaamme lähestyä globaaleja haasteita kokonaisvaltaisella ja kokeilevalla ratkaisumallilla. Saimme varmasti jokainen varmuuden siitä, että kuljemme oikeaa tietä kohti resurssiviisasta Jyväskylää ja Suomea!