Terveyttä ja liiketoimintaa hyvinvointidatasta

Tilaisuudessa nousi esille kolme poikkileikkaavaa teemaa: My Data, preventiot ja vaikuttavuus sekä näitä kaikkia yhdistävä menetelmällinen lähestymistapa paikkatieto. Näiden teemojen sisällä yhdistäviä aiheita olivat arvo, hinnoittelu, eettiset ja juridiset kysymykset sekä datan lukutaito ja yhteiskunnallinen kyvykkyys. Uutena avauksena voidaan pitää ostosdatan ja terveysdatan yhdistämistä, joka onnistuessaan avaa uudenlaisen toimintakentän akateemiselle tutkimukselle ja tuotekehitykselle.

Työpaja keräsi ilahduttavasti edustajia tutkimus-, infrastruktuuri- ja yrityspuolelta, mikä toi myös sisällölliset vivahteensa keskusteluun. Sitra ja Turun yliopiston Digital Futures järjestivät työpajan 22.8.2017.

Vahvuudet aiempaa näkyvämmin esille

Suomalainen terveydenhuolto ja siihen liittyvä lääketieteellinen tutkimus pohjautuvat erityisvahvuuksiin, joita ovat kattava julkinen terveydenhuolto, sähköiset terveystiedot, tutkimusmyönteinen väestö ja toimiva lainsäädäntö. Tervedenhuoltomme on sen vuoksi kansainvälisesti ainutlaatuista, ja voidaan jopa puhua kansallisvarallisuudesta. Kattavan pitkittäisen terveystiedon kerääminen edellyttää korkealaatuista julkista terveydenhuoltojärjestelmää, joka käytännössä toimii vain Pohjoismaissa, Virossa ja muutamassa muussa länsimaassa. Terveystietojen tulee olla elektronisessa muodossa ja potilaaseen yhdistettävissä riittävän pitkältä ajalta (yli 10 vuotta) ja lainsäädännön tulee sallia niiden käyttö.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden muutossuunnat eli megatrendit korostavat asiakaslähtöisyyttä, kustannustehokkuuden lisäämistä, vaikuttavuuden arviointia sekä yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Syntyvien sote-alueiden päämääränä on toteuttaa entistä yksilöllisempää sekä vaikuttavampaa potilashoitoa nykyistä paremmin tuloksin ja kustannustehokkaammin. Tähän päästään riittävän varhaisella diagnostiikalla ja sairausriskien tunnistamisella sekä yhdistämällä nämä uusiin kehitteillä oleviin lääkkeisiin, muihin hoitomuotoihin ja omahoidon tukemiseen – dataa hyödyntämällä. Tutkimus on kaiken uuden perusta!

Arvoketjut kuntoon

Keskeisenä kysymyksenä on datan arvon määrittely ja arvoketjun rakentaminen siten, että datan tuottajille palautuu riittävästi myös taloudellista hyötyä. Asiaa monimutkaistaa se, että kaikki data ei ole suinkaan samanarvoista. Tästä päästään kätevästi myös datan laatuun liittyviin kysymyksiin, sillä etenkin My Datan näkökulmasta nousevat erityisesti datan laatu ja kilpailuoikeudelliset kysymykset ratkaisevaan asemaan. Toisaalta dataa tulee analysoida mahdollisimman lähellä sen alkuperäistä syntypaikkaa, muuten ajaudutaan helposti virheellisiin johtopäätöksiin ja ohjaudutaan väärään suuntaan.

Lisäksi datan käyttöön liittyy huomattava määrä juridisia ja eettisiä kysymyksiä, joista osa on edelleen ratkaisematta. Merkittävä edistysaskel on Sitran luotsaama Isaacus, yhden luukun palvelu hyvinvointidatan hyödyntämiseen ja terveysdatan toissijaisen käytön salliva lainsäädäntö, joka on edennyt budjettilakina eduskuntaan. Myös sairaanhoitopiirit ovat valmiita avaamaan datavarantonsa ja esim. HUS kutsuu yritykset terveystietojen altaalle. Vastaavia hankkeita on käynnissä mm. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.

Elämme siis muutosten aikaa, ja datalla on keskeinen rooli myös liiketoiminnallisesta näkökulmasta. Toisaalta julkinen sektorimme on massiivinen datan tuottaja, mutta se ei uusista aloituksista huolimatta vielä hyödynnä keräämäänsä dataa oikein ja riittävästi. Suomi ei siis ole vielä dataohjautuva yhteiskunta. Luotettava ja kattava data, kuten kansalliset rekisterit, auttavat päätöksenteossa ja tehostavat niin julkisen sektorin kuin yritystenkin liiketoimintaa sekä ovat veturina uusien innovaatioiden synnyssä – tai ainakin edellytykset tähän ovat olemassa!

Alustatalous tulevaisuuden datatalouden kivijalkana

Kansallisiin rekistereihin on vuosien saatossa panostettu merkittävästi, mutta hyödyntäminen on lasten kengissä eikä suotuisaa kilpailuasetelmaa ole vielä riittävästi hyödynnetty. Data on vain harvoin sellaisenaan riittävän arvokasta ja vasta sen nerokas yhdisteleminen ja jatkojalostaminen synnyttävät tavoiteltua lisäarvoa eli parempaa terveyttä ja uutta liiketoimintaa.

Datatalous nojaa vahvasti alustatalouden luomaan kivijalkaan, mutta kyseessä ei ole täysin sama asia. Molemmat ideologiat vahvistavat toinen toistaan, jos ne rakennetaan oikein. Pitää ymmärtää, että teknologia eli tässä tapauksessa alusta on teknistä tekemistä ja datan tuomista yhteen helposti hyödynnettävässä muodossa. Kun siihen liitetään palveluja, yhteistyöverkostoja ja kumppanuuksia, voidaan puhua alustatalouden aikakaudesta myös hyvinvointiin ja terveyteen liittyen. Terveydenhuolto on perinteisesti ollut alue, jossa arvonmuodostus etenkin yksilön näkökulmasta on merkityksellistä, joten menestyksen avaimet ovat tarjolla, jos oikein osaamme arvoketjun ja palvelut rakentaa.

Terveys on jo arvo itsessään yksilölle, mutta sillä on myös merkittävä arvo yhteiskunnan kannalta. Erityisesti sairauksien ennaltaehkäisy ja riittävän varhain aloitettu tehokas hoito lisäävät hyvinvointia ja vähentävät terveydenhuollon kustannuksia pitkällä tähtäimellä. Kansalaisten terveys sekä työ- ja toimintakyky vaikuttavat olennaisesti julkiseen talouteen ja tuottavuuteen. Jotta tavoite saavutetaan, tarvitaan innovatiivista ja riittävästi skaalautuvan liiketoiminnan luomista. Tämä puolestaan edellyttää vahvaa yhteistä visiota ja tiivistä eri toimijoiden välistä yhteistyötä, jota Sitran Isaacus-hanke on pyrkinyt menestyksekkäästi edistämään. Myös elinkeinoelämällä on keskeinen rooli tutkimusten lopputuloksien jalkauttajana ja uusien terveydenhuollon liiketoimintamallien rakentajana julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä. Nämä puolestaan johtavat vääjäämättä yhteiskunnallisiin merkittäviin uudistuksiin ja nostavat Suomen kilpailukykyä.

Lopputoksena entistä terveempiä kansalaisia!

#isaacus