Työttömien työnhaun vauhdittaminen on noussut jälleen kuumaksi keskustelunaiheeksi. Hallituksen suunnitelmissa työttömien aktivoiminen työnhakuun sekä osallistaminen pienimuotoiseen työntekoon, yrittäjyyteen tai työllistymistä edistäviin palveluihin tulisi entistä tavoitteellisemmaksi. Muuten tuet vähenisivät.Työttömät itse ovat huolissaan erityisesti siitä, että aktivointi ei olisi yhdenvertaista. Osissa Suomea työpaikkoja on runsaasti haettavaksi, muualla taas ei juuri lainkaan. Elinkeinoelämä puolestaan epäilee, että yritykset saisivat vastaanottaa enemmän turhaa hakemustulvaa. Todelliset uudet työpaikat voisivat siten painua entistä enemmän piiloon. Osallistumista pienimuotoiseen työntekoon, yrittäjyyteen ja työvoimapalveluun arvostellaan myös siitä, että vaatimukset työttömiä kohtaan kasvavat, mutta tarjolla ei ole lupausta palveluiden saatavuudesta.
Pidämme aktivointia periaatteessa hyvänä toimenpiteenä. Sitran teettämästä kahdesta laajasta työelämätutkimuksesta vuosilta 2015 ja 2017 käy myös ilmi, että valtaosa työttömistä on erittäin aktiivisia työnhaussa. He myös joustavat tarpeen tullen esimerkiksi työsuhteen muotojen ja työpaikan sijainnin suhteen.
Tutkimuksemme mukaan on kuitenkin syytä olla huolissaan työttömien tilanteesta aktiivisina työnhakijoina. Työtä löydetään nykyisin monia eri reittejä pitkin. Noin kaksi kolmesta saa työtä, johon ei ole avoimesti haettu uutta työntekijää. Tällaisiin tehtäviin löydetään esimerkiksi työelämän sisäisten verkostojen kautta. Työtön voi etääntyä nopeastikin näistä verkostoista.
Sitran tutkimuksen mukaan työllisiä uutta työtä hakevia on noin 315.000 eli suunnilleen sama määrä kuin työttömiä työnhakijoita. Työnhaku on työllisillekin aikaa vievää. Työnhaun tavat ovat moninaisia: verkostoitumista, eri palveluiden selaamista, omien tietojen päivittämistä erilaisille sivustoille, työhakemusten ja ansioluetteloiden laatimista sekä haastatteluissa ja soveltuvuusarvioinneissa käymistä. Vaikka työttömällä onkin aikaa hakea työtä, tekevät työnhaun monimuotoistuminen ja kova kilpailu siitä entistä vaativampaa.
Erityisen ongelmallista on, jos työttömiä ohjataan vain yhteen työnhakumuottiin – esimerkiksi metsästämään avoimia työpaikkoja. Vielä etäämmäs työn saannista työtön voi joutua, jos häntä neuvotaan tai velvoitetaan nojaamaan vain julkiseen työnvälitykseen. Vain kuusi prosenttia tutkimukseemme vastanneista kertoi TE-toimistolla olleen ratkaiseva rooli uuden työn saamisessa.
Lisää hakutaitoa ja informaatiota
Esitämmekin kahta ratkaisua, joilla voitaisiin auttaa työttömiä saamaan töitä ja tukemaan heitä aktiivisessa työnhaussa. Ensinnäkin tulisi varmistaa, että työttömillä on parhaat mahdolliset työnhakutaidot. Apua pitäisi saada erityisesti piilotyömahdollisuuksien tunnistamiseen ja hakemiseen. Tarjolla tulisi olla monipuolisia oppimisen sisältöjä työnhakutaitojen kehittämiseen. Erilaiset sähköiset palvelut ovat entistä tärkeämpiä uuden työn saamisessa, joten valmennusta työnhakuun kannattaisi tarjota myös verkossa. Omaehtoinenkin valmentautuminen työnhakutaidoissa tulisi myös lukea yhdeksi aktiivisuuden osoitukseksi työvoimaviranomaisen silmissä.
Työnhakuosaaminen on juuri nyt tarpeellinen taito, jolla työttömien asema voi parantua. Pidemmällä aikavälillä se ei kuitenkaan voi olla työllisyyspolitiikan keskeinen sisältö. Osaaminen työnhaussa on periaatteessa kilpailua töistä, mikä ei paranna työn tuottavuutta eikä talouden kilpailukykyä. Siksi tulevaisuudessa pitäisi pyrkiä toimintamalleihin, jotka vähentävät tarvetta opiskella työnhakutaitoja.
Nämä toimintamallit löytyvät digitalisaation avulla. Tähän liittyy toinen ratkaisuehdotuksemme. Digitaalisten ratkaisujen ja keinoälyn pitäisi hoitaa tulevaisuudessa työnhaku mahdollisimman suurelta osin ihmisten puolesta. Koneille voidaan asettaa lähes rajaton määrä työnhakutavoitteita. Kun koneet työskentelevät ihmisten puolesta, voisi työttömyysajankin hyödyntää esimerkiksi täysipainoiseen uusien työtekotaitojen ja osaamiseen kohentamiseen.
Nämä visiot edellyttäisivät ainakin sitä, että tieto työnhakijoiden osaamisesta olisi avoimesti saatavilla ja koneiden ulottuvissa. Osaamisen todentamiseen ja tietojen luotettavuuteen olisi panostettava uusilla tavoilla, jotta koneet löytävät työnantajille varmasti sopivat työntekijät. Muutos vaatisi myös työnantajien rekrytointimallien kehittymistä. Muutos ei voikaan tapahtua hetkessä.
Kehittyneisiin digitaalisiin ratkaisuihin yllämme vain johdonmukaisilla nykytoimilla. Ensiaskel voisi olla melko helppo ja se liittyisi työttömien aktivointiin ja heidän tilanteen helpottamiseen. TE-hallinnon CV-netti -palvelussa on tällä hetkellä tiedot yli 65 500 työnhakijasta. Palveluun pitäisi saada tiedot huomattavasti suuremmasta työttömien työnhakijoiden joukosta. Tietojen tulisi olla myös mahdollisimman laadukkaita ja ajan tasalla olevia, joita ne eivät tällä hetkellä kaikilta osin ole. TE-toimistojen kolmen kuukauden välein tekemiä haastatteluja voitaisiinkin hyödyntää siten, että työttömät kirjaisivat ja ajantasaistaisivat tietonsa CV-nettiin.
Avoin tieto vauhdittaa työn markkinaa
Isompi muutostarve toimintalogiikkaan olisi siinä, että työnhakijoiden tiedot saataisiin avoimemmin ja automaattisemmin työn markkinoiden käyttöön. Tiedon avaaminen tarkoittaisi sitä, että erilaiset sähköiset palveluratkaisut, työnantajien omat henkilöstöjärjestelmät sekä työnvälittäjien kehittämät omat sähköiset palvelut pystyisivät hyödyntämään tietoja automaattisesti. On huomattava, että kyse ei ole samasta asiasta kuin tietojen julkistaminen. Avattu tieto voisi aluksi olla anonyymiä – esimerkiksi henkilötiedot ja yhteystiedot voisivat olla aluksi piilossa. Tekoäly seuloisi koulutus-, työkokemus- ja muiden soveltuvuustietojen perusteella sopivimpia ehdokkaita töihin ja palveluihin. Kun näitä löydetään, lähtisi työnhakijoille automaattisesti pyyntöjä avata tietojaan laajemmin, hyväksyä tietojen hyödyntäminen sekä täydentää niitä soveltuvin osin. CV-netti olisi jatkossa tarkoituksenmukaista yhdistää työ- ja elinkeinoministeriön kehittämään uuteen Työmarkkinatori -palveluun.
Työttömiä pitäisi palkita omien tietojen avaamisesta työn markkinoille. Tietojen avaamista voitaisiin kohdella työttömien uudessa aktiivimallissa samanarvoisena asiana kuin vaikkapa avoimien työhakemusten valvottua rustaamista.
Sitra on valmistellut kevään ajan ehdotusta siitä, miten työn markkinat saataisiin Suomessa toimimaan nykyistä tehokkaammin. Apua olemme saaneet neljältä asiantuntijalta, Maria Kaisa Aulalta, Olli Kärkkäiseltä, Ralf Sundilta ja Osmo Soininvaaralta. Ehdotus esitellään kokonaisuudessaan elokuussa. Tämä kirjoitus on osa tätä ehdotusta.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.