Kommentti
Arvioitu lukuaika 2 min

Torille! Suomi päihitti Ruotsin maaottelussa kestävästä elvytyksestä

Ruotsissa energiaelvytyksestä on mennyt suurempi osa fossiilitalouteen kuin Suomessa. Molemmat maat pärjäävät kuitenkin Euroopan-sarjassa toistaiseksi melko heikosti.

Kirjoittajat

Oras Tynkkynen

Mari Pantsar

Julkaistu

Sitra kertoi aiemmin, että huolimatta poliittisesta sitoutumisesta kestävään elvytykseen yli puolet Suomen energiaan liittyvistä elvytysvaroista voidaan luokitella osaksi fossiilitaloutta. Maaottelutunnelmaan päästiin, kun kansainväliseen Energy Policy Tracker -vertailuun lisättiin myös Ruotsin tiedot. Kisoista on kotiväelle hyviä uutisia: Suomi päihittää Ruotsin energiaelvytyksen kestävyydessä. Naapurimaassa fossiilitalouteen on ohjattu tähänastisista elvytysvaroista peräti runsaat 66 prosenttia, kun Suomessa osuus jää vajaaseen 58 prosenttiin.

Suomi Ruotsi
Energiaelvytys yhteensä, mrd. € 2,4 1,4
Fossiilisen energian osuus 57,5% 66,3%
Puhtaan energian osuus 28,6% 33,7%
Muun energian osuus 13,9% 0%
Fossiiliseen energiaan kohdentuva elvytys €/asukas 255 92
Puhtaaseen energiaan kohdentuva elvytys €/asukas 127 47

Suomi on kuitenkin satsannut energiaelvytykseen kokonaisuutena enemmän rahaa kuin Ruotsi. Niinpä asukasta kohti fossiilitalouteenkin on valunut Suomessa runsaat 250 euroa, kun Ruotsissa määrä jää vähän päälle 90 euroon.

Maaotteluvoittoa himmentää myös tieto siitä, että sekä Suomi että Ruotsi pärjäävät Euroopan-sarjassa varsin heikosti. Energy Policy Trackeriin toistaiseksi sisällytetyissä Euroopan maissa fossiilitalouden osuus energiaelvytyksestä on keskimäärin alhaisempi kuin kummassakaan maassa, 50 prosenttia. Esimerkiksi Ranskassa ja Saksassa fossiilielvytyksen osuus on vielä selvästi tätäkin pienempi.

Kansainvälinen vertailu tarjoaa Suomelle peilin, jonka avulla voimme arvioida sijoitustamme suhteessa muihin maihin. Heijastuva kuva ei ole huono mutta ei erityisen hyväkään – Euroopan kestävän elvytyksen kärkeen on meillä vielä matkaa.

Suomi että Ruotsi pärjäävät Euroopan-sarjassa varsin heikosti.

Energy Policy Tracker kattaa vain elvytysvarat, joiden kohdentamisesta on jo olemassa lopullinen päätös. Niinpä luvuissa eivät vielä ole mukana hallituksen esitykset esimerkiksi uusimmista lisätalousarvioista tai ensi vuoden varsinaisesta talousarviosta, jotka ovat vielä eduskunnan käsittelyssä. Lukuihin lisätään siis vielä myöhemmin mm. 111 miljoonan euron lisärahoitus joukkoliikenteeseen ja 350 miljoonan euron pääomitus Finavialle.

Fossiilienergian käyttöä edistäväksi elvytykseksi lasketaan mm. suorat ja epäsuorat tuet lento- ja laivaliikenteeseen sekä teiden rakentamiseen. Suomen lukuja ovat tähän asti hallinneet yhteensä reilusti yli miljardin tuet Finnairille.

Hallitus on alustavasti linjannut, että EU:n elvytysvaroista ohjataan vihreään siirtymään 40–50 prosenttia. Tämän ei tarvitse olla katto, vaan osuutta voidaan kasvattaa – ja samalla huolehtia siitä, että muukin elvytys osaltaan tukee kestävyyskriisin ratkaisemista. Kestävä elvytys on usein myös talouden ja työllisyyden kannalta paras ratkaisu.

 

Mistä on kyse?