sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Vuoden 2023 Ilmastobarometrin mukaan niiden suomalaisten osuus, joiden mielestä ilmaston kuumenemisen hillitsemisellä on kiire, laski neljän vuoden takaisesta 83 prosentista 72 prosenttiin.
Mistä muutos kumpuaa? Pitääkö olla huolissaan?
Neljä vuotta sitten, jolloin Ilmastobarometri-kyselytutkimus viimeksi tehtiin, maailma oli hälytystilassa. IPCC:n vaikutusvaltainen 1,5 asteen raportti ilmaston kuumenemisesta oli juuri julkaistu, ja tulevaisuuden näkymät olivat synkät. Suomalaiset poliitikot olivat yhtä mieltä siitä, että asiaan on puututtava.
Ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja ihmiset marssivat kaduilla ja vaativat vahvoja ilmastotoimia. Kun vaalit oli käyty, Antti Rinteen hallitusohjelman ensimmäinen sana oli ilmastonmuutos.
Mitä sitten tapahtui? Ilmasto on jatkanut kuumenemistaan ja äärimmäiset sääilmiöt ovat seuranneet toisiaan. Tutkijat ovat suorastaan kauhuissaan vauhdista, jolla muutos etenee.
Ilmasto on jatkanut kuumenemistaan ja äärimmäiset sääilmiöt ovat seuranneet toisiaan.
Tämän luulisi lisäävän kiireen tuntua.
Olemmeko siis turtuneet ilmastouutisiin? Vai ovatko kolme vuotta pandemiaa ja vuosi sotaa Euroopassa aiheuttaneet sen, ettei ilmaston kuumeneminen ole enää päällimmäisenä mielessä?
Tämä on todennäköistä. Ihmisten mieliin mahtuu vain rajallinen määrä asioita kerrallaan. Lisäksi Suomessa on kuluvan hallituskauden ajan käyty vilkasta ilmasto- ja energiapoliittista keskustelua, ja ilmastokysymykset ovatkin olleet vahvasti esillä. Hallitus on asettanut tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja tavoite on kirjattu lakiin.
On voinut syntyä mielikuva siitä, että homma on hoidossa.
Näin ei valitettavasti ole. Sitran, Elinkeinoelämän keskusliiton, WWF Suomen ja Helsingin Sanomien järjestämässä vaalitentissä puolueiden puheenjohtajat mittelivät käytännön toimista, joilla Suomen päästöjä tulisi jatkossa vähentää ja nieluja vahvistaa. Toimia todellakin tarvitaan, sillä Suomen päästöt ovat hienoisessa nousussa ja maankäyttösektori on muuttunut nielusta päästölähteeksi.
Toimia todellakin tarvitaan, sillä Suomen päästöt ovat hienoisessa nousussa ja maankäyttösektori on muuttunut nielusta päästölähteeksi.
Tentissä kävi ilmi, että puoluejohtajien osaaminen ilmasto-, luonto- ja energiakysymyksissä on kasvanut neljän vuoden takaisesta. Konkreettisia ratkaisuita osattiin listata – nyt ne pitäisi saada käyttöön. Keskustelu kiinnosti suomalaisia laajasti: yleisöä oli Sanomatalossa paikalla kuin teinibändin keikalla ja tapahtuma trendasi Twitterissä.
Tarkalla korvalla vaalitenttiä kuunteli myös suomalainen elinkeinoelämä. Sen rooliksi on viime vuosina muodostunut hallituksen kirittäminen. Taustalla ovat eurot: ilmastoverkosto CLC:n mukaan vihreä siirtymä voi olla Suomelle jopa sadan miljardin euron vientimahdollisuus. Vihreän siirtymän investoinnit ovat jo nyt ennätyslukemissa.
Näitä lukuja vasten ei ole yllättävää, että ilmastobarometrissa neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että Suomi voi parantaa kilpailukykyään panostamalla ilmastonmuutoksen hillintään esimerkiksi kehittämällä osaamista ja uusia teknologisia ratkaisuja.
Vaikka vuoden 2019 ilmastovaalien huippuluvuista on tultu hieman alaspäin ja kiireen tuntu on hellittänyt, selvä enemmistö suomalaisista (61 %) toivoo ilmastokriisin torjuntaa yhdeksi seuraavan hallituskauden kärkiteemaksi.
Se on iso määrä suomalaisia, etenkin aikana, jolloin korkea inflaatio painaa mieliä ja Euroopassa käydään sotaa.
Selvä enemmistö suomalaisista (61 %) toivoo ilmastokriisin torjuntaa yhdeksi seuraavan hallituskauden kärkiteemaksi.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.